1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Turkiseläimiä on suomalaistarhoilla yhä enemmän

Suomalaisilla turkistarhoilla on tänä vuonna kasvatettu noin neljä miljoonaa kettua, minkkiä ja suomensupia. Minkkien määrä on kasvanut kymmenen ja kettujen määrä viitisen prosenttia edellisvuodesta.

talous
Kuvassa valkoinen kettu häkissään
Kalle Niskala / Yle Keski-Pohjanmaa

Turkiseläinten määrä on pysynyt melko vakaana koko 2000-luvun. Tämänvuotinen nousu johtuu hyvin onnistuneesta pentuamisesta eli pentuja syntyi keväällä tavallista suurempi määrä.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Pohjois-Suomen Turkiseläinten kasvattajat ry:n toiminnanjohtaja Hannu Kärjä selittää hyvää pentutulosta onnistuneella jalostuksella. Jopa kevään suotuisat säät auttoivat.

Elinkeino vetää

Pohjalaiskunnissa uusien tarhaajien määrä on kasvussa. Muun muassa sikatilalliset ovat vaihtamassa karsinoita varjotaloihin, sillä turkistarhauksen näkymät ovat hyvät. Jo vakiintuneilla turkistarhoilla taas eläimiä hankitaan lisää, koska viimeisimmistä turkishuutokaupoista on tehty erittäin hyvää tiliä.

Tarhauselinkeino on muun maatalouden tapaan keskittymässä yhä suuremmille tarhoille.

Tarhaajia rohkaisee se, että suomalaisten turkisten kysyntä Kauko-Idässä, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on ollut hyvä. Hannu Kärjän mukaan tuotannonlisäys Suomessa mahtuu markkinoille hyvin.

Tilikausi näkyvissä

Pohjalaiskuntiin Suomessa keskittynyt tarhauselinkeino elää tällä hetkellä kiireisintä aikaansa.

Tarhoissa kasvaneet eläimet lopetetaan ja ne nahoitetaan. Nahoituksessa nahka muunnetaan ensin turkikseksi ja lopulta siksi tiliksi, jolla tarhaaja ansaitsee elantonsa. Ensimmäinen turkishuutokauppa on joulukuussa, toinen keväällä.

Nahoitus keskittyy keskuksiin

Nahoituskausi on lyhyt ja kiireinen ja kestää marras-joulukuun.

Kuvassa Mika Kokko nahkavarastossa takanaan ketunnahkoja
Mika Kokko pyörittää nahkontakeskusta Evijärvellä. Takana näkyy ketunnahkoja odottamassa kuljetusta huutokauppafirmaan Vantaalle.Kalle Niskala / Yle Keski-Pohjanmaa

Aiemmin turkistarhaaja hoiti koko prosessin eläimen syntymästä lopetuksen ja nahoituksen kautta turkikseksi. Nykyään tarhat ovat jo niin isoja, että erityistä osaamista ja koneistusta vaativa nahkonta on siirtymässä nahkontakeskuksiin.

Evijärvinen tarhaaja Mika Kokko pyörittää myös kettujen nahkontakeskusta. Kokon omistaman Ketunpesäniemen kautta kulkee lähialueelta 25 000 kettua parin kuukauden aikana loppuvuodesta.

Päivittäin nahkontakeskuksessa käsitellään 800 ketunnahkaa. Kokon omien työntekijöiden lisäksi palkattuna on parikymmentä virolaista työntekijää. Työtahti on kiireinen.

- Onneksi nämä samat työntekijät ovat tulleet tänne töihin jo viiden vuoden ajan, joten he osaavat työn.

Arvioiden mukaan nahoituskaudella pohjalaistarhoilla työskentelee tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, pääasiassa Virosta, mutta myös muualta.

Mika Kokko aikoo ensi keväänä satsata liki 100 000 euroa ja ostaa pakastuslaitteiston. Hektistä nahoituskautta voidaan jatkaa tammi-helmikuulle saakka, kun nahkat voidaan ennen käsittelyä pakastaa. Tämä helpottaisi kiireitä.

Tarhaaja uskoo alaan

Suomessa keskustellaan nyt paljon turkistarhauksesta ja sen mahdollisesta kieltämisestä. Elinkeinon lopettamisesta tehtiin myös kansalaisaloite, jota ei vielä ole käsitelty eduskunnassa.

Tästä huolimatta Mika Kokko uskoo vahvasti tarhaukseen.

Me työllistämme paljon ja verotuloja syntyy paljon. Ne ovat suoria vientituloja eli emme saa siihen mitään EU-tukia. Se on olennaista, perustelee Kokko.

Mika Kokko, turkistarhaaja ja nahkontayrittäjä

- Tämä on yksi parhaista maatalouden aloista Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Me työllistämme paljon ja verotuloja syntyy paljon. Ne ovat suoria vientituloja eli emme saa siihen mitään EU-tukia. Se on olennaista, perustelee Kokko.

Vastustajia vastaan Kokko puolustautuu, että elinkeinolla ei ole mitään salattavaa. Hänen mielestään ala pärjää.

- Kyllä varmasti pärjää. Täällä on käyty kuvaamassa salaa ja laillisesti. Joka alaltahan löytyy jotakin sanottavaa. Mutta tarhaus on laillinen elinkeino Suomessa. Me uskomme siihen ja varmasti tarhaamme tulevaisuudessa.

Lue seuraavaksi