Viisi kysymystä koulusta: Kirjoitetaanko enää kaunolla?

Imatran lukion ja Mansikkalan yhtenäiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Marjatta Koskensalo ja Taavetin kuudennen luokan luokanopettaja Tuukka Leinonen vastaavat kysymyksiin siitä, millainen koulumaailma nykyään on.

kaunokirjoitus
Koulu
Yle

Meneekö oppitunnin alkuun 5–15 minuuttia ennen kuin luokka saadaan rauhalliseksi?

- Kyllä yläkoulussa menee. Viisi minuuttia on minimi, pahimassa tapauksessa jopa 15 minuuttia. Lukiossa taas päästään yleensä noin kolmen minuutin sisällä asiaan, kertoo Imatran lukion ja Mansikkalan yhteiskoulun opettaja Marjatta Koskensalo.

-Alakoulussa ei mene, homma saadaan yleensä käyntiin tervehdyksen jälkeen, Tuukka Leinonen Luumäen Taavetin koulun luokanopettaja kertoo.

- Luokan saa rauhalliseksi, kun vain tulee luokkaan ja asettuu itse valmiuteen. Silloin oppilaatkin tietävät: nyt opettaja on valmiina tuossa. Jos alkaa huutamaan, menee ainakin 10 minuuttia, Koskensalo sanoo.

Jääkö keskiverto-oppilas varjoon?

- Pitää paikkansa. Nykyisin, kun integroidaan erilaisista oppimishaitoista kärsiviä samaan ryhmään kaikkien kanssa, tuo se omat haasteensa. Kun oikein hyvin koulussa pärjäävät saavat myös vahvaa tukea kotona, tuntuu, että he pärjäävät seurassa kuin seurassa. Suurin osa on kuitenkin keskivertoja: he jäävät pitkälti oman pärjäämisensä varaan, kun opettajalla ei välttämättä ole heille koskaan kunnolla aikaa, Koskensalo kertoo.

Onko opetus on mennyt oppilaan oivaltamisen suuntaan?

- On mennyt. Jotkut perusasiat pitää kuitenkin vain opetella: oppilaan vain täytyy istua ja lukea ja tehdä harjoituksia. Sen jälkeen osaa etsiä omatoimisesti tietoa ja jatkaa eteenpäin, Koskensalo sanoo.

Onko koulussa vielä kaunokirjoitusta?

- Kyllä. Kaunokirjoituksen harjoittelu lähtee alakoulusta. Yhdyssanat ja isot kirjaimet tulee erottua, Leinonen sanoo.

- Meillä ohjeistetaan, että kirjoitetaan omalla käsialalla. Ei kuitenkaan tekstausta tai tikkukirjaimia, Koskensalo sanoo.

Ovatko tämän päivän lapset huonompi käytöksisiä kuin ennen?

- Kyllä muutosta on tapahtunut ja lapset ovat aktiivisempia kuin ennen. Osin se on aktiivisuutta ja avoimuutta, mikä on hyvä asia. Toisaalta taas tuntuu, että aikuisen kunnioittaminen on vähentynyt, Koskensalo sanoo.

- Mielestäni tapakasvatusta pitäisi tulla koulussa koko ajan ja siihen pyrinkin. Se tarkoittaa pikkujuttuja, kuten kohteliaisuussääntöjä. Opettajan tehtävä on minusta kuitenkin pääasiassa opettaa ja kodin vastata kasvattamisesta.