1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmiöt

Ihanat ja vihatut – Finnhits oli nostalgiaa joka elää edelleen

Suomalaisen iskelmän kultamunat eli Finnhitsit loivat omalta osaltaan pohjaa tämän hetken iskelmämusiikille. Yle Teema esittää ensi vuoden puolella sarjan, jossa käydään läpi suomalaisen iskelmämusiikin vaiheita. Mukana sarjassa on 70-luvun Finnhits-ilmiö.

Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kuplavolkkarin hikinen ja riitaisa lapsijoukko hiljeni viimeistään siinä vaiheessa, kun radiosta alkoi soimaan Apinamies, Volga, Kung Fu taistelee, El Bimbo… Lista on pitkä ja Finnhitsien taival vaiheikas. Finnhitsin määritelmää hakee Ylen musiikkitoimittaja Pekka Laine.

- Finnhits on 70-lukuun ankkuroituvaa iskelmänostalgiaa. Siinä yhdistyvät silloin muodissa olleet elementit pop-yhtyeitten kappaleista. Finnhits on hauskanpito-musiikkia ja siitä puuttuu synkimmät iskelmän itkuvirret. Kriittisesti ajateltuna siitä samalla puuttuu iskelmämusiikin syvimmät tunteet. 

Yhden miehen neronleimaus

Ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 1974, jolloin elettiin suomalaisessa musiikkiteollisuudessa valtavaa nousukauden aikaa. Levymyynti kasvoi, joka taas johtui c-kasetin rajusta läpimurrosta. Iskelmänikkareilla ja -kauppiailla meni tuolloin hyvin.

Neronleimauksen Finnhitseistä sai Osmo Ruuskanen, joka oli 60-luvun alusta asti työskennellyt Fazerilla Topi Kärjen oppipoikana. Idea oli aika pitkälti ulkomailta blokattu, mutta toimi Suomessa. Finnhitsin resepti oli yksinkertainen.

- Otetaan sen hetken jo sinkkuina pikkuisen läpimenneitä valmiita pikku hittejä tai keskisuuria hittejä ja lyödään ne yksiin kansiin ja mainostetaan niitä kaiken kukkuraksi telkkarissa, joka oli ennen kuulumatonta ja näkemätöntä Suomessa, Pekka Laine kertoo syntyhistoriasta.  

Tälle konseptille annettiin nimi Finnhits ja kasassa oli sen hetken kuumimmat suomalaiset iskelmähitit, yksissä kansissa ja yhdellä levyllä. Samalla syntyi ilmiö, joka oli yksi 70-luvun suuria tarinoita suomalaisessa musiikkibisneksessä.

Finnhitsit olivat käännösiskelmiä

Levyillä oli paljon käännösiskelmiä. Tämä buumi oli alkanut 60-luvun puolivälissä.

- Se alkoi hurjimman tango-buumin jälkeen, jo silloin alettiin aika paljon tekemään käännösiskelmiä, esimerkiksi Dannyn hittiohjelmistossa oli niitä paljon, Laine kertoo.

70-luvulla meno meni aina vaan hurjemmaksi ja vuosikymmenen alkupuoliväli oli Finnhitsin kulta-aikaa.  Suomalainen iskelmätuotanto oli aikalailla käännösbiisivetoista.

Ensimmäisellä Finnhits-kokoelmalla oli kaksi tai kolme suomalaista alkuperää olevaa kappaletta. Muuten sisältö oli käännöskamaa maailman hittivirroista tai unholaan painuneilta levyiltä. Niiltä etsittiin sopivia kappaleita suomalaisille artisteille.

Sen jälkeen ne käännettiin ammattinikkareiden toimesta ja laitettiin ulos aika paljon alkuperäistä muistuttavassa muodossa.

80-luvulla suosio hiipui

Alkuperäinen Finnhits-putki alkoi hidastua jo 70-luvun loppupuolella.

- Musiikki muuttui. Hittivetoisesta ja singlevetoisesta suoraviivaisesta ajattelusta siirryttiin artistien omien albumien merkitystä korostavaan juttuun, Laine sanoo.

Tilanteeseen vaikutti myös suomalaisen rockin voimakas nousu 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa. Se  haastoi musiikkiteollisuutta ajattelemaan toisella tavalla.

- Ylipäätään aina pitää olla jotain uutta metkua, samalla reseptillä ei voi jatkaa loputtomiin, sanoo Pekka Laine.

Finnhits oli monestakin syystä tullut tiensä päähän

Uuden vuosituhannen Finnhits-ilmiö

Uudelleen Finnhitsit tulivat kansan suosioon 2000-luvulla, kun Suomessa perustettiin poppi-baareja.  Siellä kappaleita soitettiin urakalla.

- Se oli kiistaton ja aika vahva nostalginen ilmiö. Hyvä esimerkki miten nuorempikin yleisö on ollut pähkinänä Finnhitseistä.

Nuoremmalla jengillä voi olla ohut side alkuperäiseen ja aitoon Finnhits-musiikkiin. Onko sitten kuultu turvaistuimessa Frediä?

Pekka Laine

Ilmiö on myös mielenkiintoinen ja hyvä esimerkki siitä, miten populaari musiikki toimii tässä ajassa.  Kaikenlainen on mahdollista.

Yksi syy 2000-luvun uuteen nousuun on nostalgia. Ihmiset halusivat palata nuoruuden muistoihin. 70-luku oli rikasta aikaa ja se on tuottanut paljon hittejä ja sen ajan eläneillä on oma suhteensa sen ajan musiikkiin.

- Nuoremmalla jengillä voi olla ohut side alkuperäiseen ja aitoon Finnhits-musiikkiin. Onko sitten kuultu turvaistuimessa Frediä, pohtii Laine.

Finnhitsit ovat levinneet myös internetin kautta. Iskelmää kuunnellaan kuitenkin camp-huumorilla ja aika paljon pilkettä silmässä.

- Mutta kertoo se siitä, että silloin tehty musiikki on hyvin tehtyä. Silloin oli hienot isot bändit ja sellainen toimii vaikka discokäytössä.  

Sekava tämän päivän tilanne

Tällä hetkellä iskelmämusiikin tilanne on Pekka Laineen mielestä sekava. Raja-aitojen merkitys vähenee koko ajan.

- Jollakin tavalla voisi puhua siitä, että Finnhits oli alkusoitto tälle nykytilanteelle, arvioi Laine. Jo 60-luvun lopulla popin ja iskelmän rajat alkoivat sekoittua.

Pekka Laine on sitä mieltä, että jos vaikka Rolling Stonesia  esitetään suomeksi, se muuttuu iskelmäksi. Opit ovat vuotaneet molempiin suuntiin. Rockin perintö on vaikuttanut iskelmän soundiin ja päinvastoin.

- Iskelmään on tullut mukaan "hevimpää soundia",  kitarat ulvoo, sanoo Laine. Kehitys on jatkunut jo pitkään.  

Oma kysymyksensä on mitä tapahtuu tanssilavavetoiselle iskelmämusiikille. Pekka Laine uskoo, että aina tulee uusia yölintuja, nuorten tekijöiden bändejä, jotka ovat tiukasti tradition läpitunkemia ja osaavat ammentaa siitä oikealla ja tuoreella tavalla.

Finnhits-ilmiö elää sekin edelleen. Joukko ajan artisteja kiertää Suomea läpi parhaillaan. Ensi helmikuussa alkaa Iskelmä-Suomi -sarja Yle Teemalla ja Radio Suomessa. Aihe on esillä on myös Elävässä Arkistossa.

_30.11. klo 8.50 jutun lause Yle Teema esittää ensi vuoden puolella sarjan, jossa käydään läpi Finnhits-ilmiön vaiheita on muokattu muotoon  Yle Teema esittää ensi vuoden puolella sarjan, jossa käydään läpi suomalaisen iskelmämusiikin vaiheita. Mukana sarjassa on 70-luvun Finnhits-ilmiö.  _