1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hake

Metsäenergiatukien muutokset kirpaisevat kukkarossa

Metsäenergian tukimuutokset ovat kasvattamassa lämmittäjien laskua. Pelkästään haketustuen loppuminen vuoden vaiheessa pudottaa Etelä-Savossa tukia miljoonan euron verran. Metsäenergiaa voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän.

hake
Metsähaketta siilossa.
Muurasjärvellä aletaan tuottaa lämpöä paikallisella hakkeella ja puulla.Timo Ikonen / Yle

Savonlinnan Varpalassa lämpöä jyllää hakelämpölaitos, joka tuottaa 1300 megawattia lämpöenergiaa vuoteen. Haketta kuluu reilut 2200 irtokuutiota vuosittain. Ensi vuonna pois putoava haketustuki lisää hakkeen hintaa.

Varpalankin lämmön toimittavalla Itä-Savon lähienergialla on seitsemän muutakin lämmöntuotantoyksikköä ja tukien poisto tuntuu vuositasolla 40 000 euron verran. Nipistys tuntuu lopulta kuluttajan kukkarossa.

- Puusta maksettava kantohinta alenee ja vastaavasti sitten asiakkaille energian hinta nousee tai ainakin on nousupaineita vahvasti. Puun korjuussa sinällään on korjuukustannukset vedetty niin tiukalle, että sieltä ei voida enää ottaa löysiä pois, Itä-Savon lähienergian toimitusjohtaja Laura Hämäläinen sanoo.

Metsäenergian käyttö voitaisiin kaksinkertaistaa

Pelkästään Etelä-Savossa metsäenergiaa käytetään nykyisin 500 000 kiintokuutiometrin verran. Maakunnan metsävaroilla tuo määrä voitaisiin kaksinkertaistaa.

Haketustuen loppumisen lisäksi myös korjuutuen osalta eletään pian viimeistä vuotta. Sekä eteläsavolainen että valtakunnallinen pyrkimys on kuitenkin lisätä metsähakkeen käyttöä. Maa- ja metsätalousministerinkin vahvistama tavoite on kaksinkertaistaa hakemäärät vuoteen 2020 mennessä. Pientä kädenojennusta on tulossa.

- Tavoitteenahan on ottaa käyttöön pienpuun energiatuki, jossa sitten laitospäähän tämä tuki ohjautuu ja hakkeen toimittajalle, mutta tukitasot ovat jokatapauksessa tulevaisuudessa alenevat, sanoo bioenergia-asiantuntija Kyösti Turkia Etelä-Savon metsäkeskuksesta.

Tempoilevasta tukipolitiikasta haluttaisiin eroon ja linjauksista toivotaan hyvissä ajoin tietoa, sillä energiapuun korjuu- ja varastointiaika on parin vuoden verran.

- Päätökset pitäisi saada hyvissä ajoin, vähintään kolme vuotta aikaisemmin tietoon, että tietää valmistautua tulevaisuuteen, toimitusjohtaja Laura Hämäläinen laskeskelee.

Lue seuraavaksi