Räiskyvä Armi Ratia valloittaa nyt näyttämön

Helsingin Kaupunginteatteri kertoo Marimekon perustajan tarinan designpääkaupunkivuoden ja Armi Ratian syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. Tänään torstaina ensi-iltansa saavassa näytelmässä syvennytään ihmiseen ja taiteilijaan yrityksen takana.

kulttuuri
Riitta Havukaisen esittämä Armi Ratia tutkii näytelmässä kuosimalleja.
Yle

Armi Ratia luotsasi Marimekon ensimmäisistä suurikuosisista kokeiluista maailmanvalloitukseen. Näyttämöllä bisnes kuitenkin jää taka-alalle ja tarinan keskiössä on taiteilija.

Ohjaaja Milko Lehdon mukaan pyrkimys on ollut mennä mahdollisimman syvälle Armi Ratian henkilöön.

- Me menemme tarinaan taiteilijuuden ja luovuuden kautta, joista on yritetty tiristää niin paljon kuin on pystytty. Mehän olemme kuitenkin taidealalla toimivia henkilöitä ja toivottavasti jossain mielessä myös taiteilijoita, niin tiedämme kyllä jonkin verran tästä asiasta, Lehto lupailee.

Suuria riskejä ja uskoa omaan asiaan

Näyttämöllä Riitta Havukaisen esittämä Armi räiskyy. Hän innostuu, valloittaa ja menestyy, mutta myös pelkää ja ailahtelee. Tarina kulkee nuoruudesta aiva viimeisiin elinvuosiin saakka.

Ohjaajan mukaan taiteilijan elämässä oli useita merkittäviä käänteitä, joihin lukeutuvat siirtyminen mainostoimitosta vaatesuunnitteluun, Marimekon perustaminen ja hyvien suunnittelijoiden löytäminen.

- Hän otti heti alussa melko suuria riskejä, muun muassa piti muotinäytöksen oikeastaan tyhjän päältä, uskoi omaan asiaansa, Lehto toteaa.

Tarina Marimekosta kietoutuukin tiiviisti tarinaan ihmisestä.

- Aivan elimellisellä, orgaanisella, erottamattomalla tavalla. Hän oli aika kaksijakoinen. Hän saattoi irtisanoa ihmisiä eräänä päivänä ja sitten seuraavana päivänä oli kukkia ja samppanjaa odottamassa, Havukainen kuvaa roolihahmoaan.

Hän saattoi irtisanoa ihmisiä eräänä päivänä ja sitten seuraavana päivänä oli kukkia ja samppanjaa odottamassa.

Riitta Havukainen

Yltiöpäisestä ilosta surun syövereihin

Näytelmästä välittyy jopa raadollinen kuva impulsiivisesta ja komentelevasta persoonasta. Alkoholinhuuruisessa sopassa saavat kyytiä niin yhtiön talous kuin aviomies ja lapsetkin.

Taiteilijan poikaa Ristomattia esittävän Tuomas Rinta-Panttilan mukaan suhde lapsiin esitetään silottelemattomana.

- Semmoista vakaata perusturvaa ei välttämättä ole tullut lapsille ja kyllä se mielestäni näytetään tässä aivan kaunistelematta. Siellä on paljon huomionhakua, jossa lapset kysyvät: Onhan meillä nyt äiti, onhan meillä nyt kivaa?

Pukuilottelua massiivisessa lavastuksessa

Samaan aikaan alkunsa saavat kuitenkin valtavan innostuksen vallassa lukuisat, kaikille suomalaisille tutut kuosit ja tuotteet.

Näyttämölle marssitetaan liuta tekstiili- ja vaatesuunnittelun ikoneita sekä yli 150 asukokonaisuutta. Lavastus ilottelee värikkäillä kankailla.

Armi Ratian jälkeen Marimekko on jatkanut maailmanvalloistustaan. Uusimpana kohteenaan Kiina. Näytelmä ei kuitenkaan aio seurata perässä.

- Tässä käsitellään kuitenkin suomalaisuutta Armin ja Marimekon kautta. Se on meidän yhteistä alijtajuntaamme. Itsekin 70-luvulla syntyneenä muistan Marimekon ja se on vaikuttanut hyvin pitkälle. Kosketuspinta on varmasti suurempi suomalaisille kuin muille, Lehto pohdiskelee.