Adoptiolasten terveystarkastuksiin halutaan viralliset ohjeet

Ulkomaisten adoptiolasten terveystarkastuskäytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla. Adoptioperheetkin kaipaavat lisätukea.

Kuva: Dmitri Volgin / Yle

Ulkomailta tulevien adoptiolasten terveystarkastukset tulisi yhdenmukaistaa, toteaa pitkäaikaista seurantatutkimusta tehnyt FinAdo.

Kaikille Suomeen adoptoitaville lapsille tulisi tehdä perusteellinen terveystarkastus kahden viikon kuluessa maahantulosta. Lisäksi neuvolakäyntejä pitäisi olla normaalia enemmän. Käytännöt vaihtelevat tällä hetkellä eri puolilla Suomea.

Suomeen adoptoidaan vuosittain noin 200 lasta ulkomailta. Lapset tulevat pääasiassa Etelä-Afrikasta, Kiinasta, Venäjältä ja Thaimaasta. Lähes puolella lapsista todetaan maahantulotarkastuksissa hoitoa tai seurantaa vaativa sairaus. Terveystarkastusten tasossa on paljon paikkakuntakohtaisia eroja.

- Tarvitsisimme ehdottomasti Suomeen viralliset ohjeet adoptiolasten maahantulotutkimusta varten. Myös lastenneuvolassa toivoisimme tiheämpää alkuseurantaa. Ja kun huomataan että asiat ovat kunnossa, sen jälkeen voidaan päätyä normaaliin lastenneuvolan seurantatiheyteen, toteaa FinAdon kliinisen seurantatutkimuksen johtaja, lastentautien erikoislääkäri Helena Lapinleimu Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ulkomailta Suomeen adoptoitavat lapset tarkastetaan lähtömaassa, mutta siellä tehtävät terveystarkastukset voivat olla puuttellisia. Lastentautien erikoislääkäri Helena Lapinleimu sanoo, että suomalaisessa terveydenhuollossa ei ole riittävää tietoa ja osaamista käsitellä adoptioperheiden ongelmia.

- Olen saanut lähes viikottain postia adoptioperheiltä ympäri Suomea. Kysymykset ovat koskeneet ottamattomia laboratoriokokeita. Tai sitten he eivät ole saaneet neuvoloista vastauksia ongelmiinsa.

Myös lastenneuvolassa toivoisimme tiheämpää alkuseurantaa.

lastentautien erikoislääkäri Helena Lapinleimu

Terveitä lapsia ei enää adoptoida ulkomaille yhtä paljon kuin aikaisemmin. Nykyisin ulkomaille adoptioon tulee yhä enemmän lapsia, joilla on jokin erityistarve tai sairaus, esimerkiksi leikkaushoitoa vaativa huuli- ja suulakihalkio tai sydänvika tai sairaus, kuten hepatiitti B- tai hepatiitti C-viruksen kantajuus.

Perheetkin haluavat tukea

Lehtosen perhe adoptoi Samu-pojan Kiinasta vuosi sitten. Samun huuli ja -suulakihalkio oli tiedossa jo adoptiohetkellä ja se leikattiin Suomessa kuntoon. Perhe olisi kaivannut kuitenkin tiheämpiä neuvolakäyntejä Samun kehitystä seurattaessa.

- Olisi seurattu esimerkiksi painoa ja sitä kasvukehitystä tarkemmin. Toki heillä on kasvukäyrät mihin Samu sijoittuu, mutta jos olisi voitu verrata sitä vastaavanlaisiin lapsiin, eikä suomalaisiin biologisiin lapsiin, toteaa äiti Petra Lehtonen.

Samu tuli Suomeen erityistarpeita vaativana lapsena huuli- ja suulakihalkionsa takia, mutta neuvolassa he ovat käyneet normaalien tarkastuskäyntivälien mukaan. Lehtoset ovat etsineet itse paljon tietoa lapsen kehitykseen liittyen muun muassa internetistä. Petra Lehtonen toivoo, että neuvoloissa tuettaisiin enemmän adoptioperheitä.

- Esimerkiksi Kiinassa on paljon erityistarpeita vaativia lapsia, jotka voitaisiin Suomessa hoitaa hyvin. Nämä lapset voivat olla kehityksestä jäljessä, mutta saavat Suomessa kehityksen hyvin kiinni. Lisäksi voimme tarjota heille onnellisen kodin.

FinAdo-tutkimus jatkuu

FinAdo-tutkimusryhmä on seurannut adoptioperheiden kokemuksia terveyspalveluista vuodesta 2007 alkaen. Tutkimusten mukaan hyvällä maahantulotarkastuksella voidaan löytää ne lapset, joilla sairaus saattaa hoitamattomana viivästyttää lapsen suotuisaa kehitystä ja kasvua. Perheolosuhteissa suurin osa adoptiolapsista saavuttaa kehityksen- ja kasvun viiveet ja heistä tulee terveitä lapsia.

FinAdo-tutkimuksen kolmas vaihe käynnistyy joulukuussa 2012. Sen aikana selvitetään kaikkien uusien Suomeen tulevien adoptiolasten tilanne kyselylomakkein. Myös kaikki Helsingin seudulle tulevat alle 7-vuotiaat lapset kutsutaan mukaan lastenlääkärin tekemään kliiniseen seurantatutkimukseen.

Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt Helena Lapinleimun johtamalle tutkimusryhmälle 100 000 euroa tutkimuksen toteutukseen.