Karhun hautajaisista uusi matkailuvaltti?

Karhu on valjastettu matkailubisnekseen uudella tavalla Pohjois-Karjalassa. Ilomantsissa vietetään karhupeijaisia, joihin houkutellaan yritysvieraita ja matkailijoita. Kansanperinteestä ponnistavissa iltamissa karhu on läsnä perinneteksteissä ja musiikissa - sekä tietysti ruoassa.

kulttuuri
Näyttelijät nostavat maljaa karhutaljan ääressä.
Sakari Partanen / Yle

Täysikuu komeilee taivaalla, kun karhupeijaisiin kutsutut ihmiset saapuvat ravintola Parppein Pirtin pihaan Ilomantsissa. Hirsirakennuksen edessä on tulilla joukko metsästäjiksi pukeutuneita harrastajateatterilaisia. He teroittavat keihäitään ja valmistautuvat karhujahtiin.

Pian yleisö saatellaan sisälle ravintolaan, jossa ryhdytään viettämään karhupeijaisia. Lattialla on havuja ja salia on muutenkin sisustettu metsäiseksi. Keskellä salia istuvat jahtimiehet, jotka kantavat sisälle karhuntaljan ja kallon.

Juhlaryypyn jälkeen ohjelma ja ruokailu vuorottelevat. Tarjolla on sienikeittoa ja jälkiruoaksi puolukka-talkkunayllätys. Siinä välissä nautitaan karhupotti, eli pataruoka, jonka lihana on myös karhua.

Aika mieto se maku. Luultiin, että se olisi ollut voimakkaampi.

Päivikki Nevalainen

- Pitkä haudutusaika on tärkeä. Mahdollisimman vähän mausteita, katajanmarjaa minä käytän ja suolaa, kertoo yrittäjä Raija Kalliomaa Tsipaniekka Oy:stä.

Karhupotti teki kauppansa myös ensikertalaiselle.

- Hyvältä maistui, aika jännä maku. Mietittiin, että se oli aika mieto se maku. Luultiin, että se olisi ollut voimakkaampi, joensuulainen Päivikki Nevalainen luonnehtii.

Karhusta riittää ammennettavaa matkailulle

Kontio on kunnioitettu jumalolento ja myyttinen metsän kuningas. Nyt eläin palvelee paikallisia yrittäjiä ja yliopistoa, jotka kehittävät luontoelämyksistä matkailutuotteita. Nyt testataan kahta tuotetta: karhuperinteestä kertovia esityksiä ja karhuateriaa.

Peijaiset ovat oikeastaan hautajaiset eli se on tapa, jolla osoitetaan kunnioitusta.

Laura Jetsu

Peijaisissa tulee paljon tietoa vanhoista karhutavoista ja suhtautumisesta karhuun. Kulttuurintutkija Laura Jetsu Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että kuultavat tekstit ovat vanhoja ilomantsilaisia runoja. Asiaa paitsi puhutaan, myös lausutaan ja lauletaan. Illanvietto antaa käsityksen ihmisen suhteesta karhuun ja luontoon. Karhu on ollut pohjoisen havumetsävyöhykkeen asukkaille tärkeä eläin.

- Se on ollut toisaalta riistaeläin ja toisaalta semmoinen, jonka kanssa on täytynyt löytää tasapainoinen rinnakkaiselo, koska se oli myös uhka, Laura Jetsu luonnehtii.

Illan aikana kansa kokee karhun saalistuksen ja kunnioittavat hautajaiset. Samalla kerrotaan karhusta kansanperinteessä ja tietysti syödään karhunlihaa.

- Peijaiset ovat oikeastaan hautajaiset eli se on tapa, jolla osoitetaan kunnioitusta. Ajatuksena rituaaleissa yleensä on se, että ne ovat kokemuksia osallistujille. Kysymys ei siinä mielessä ole esityksestä, Jetsu kertoo.

Karhua on hyödynnetty matkailussa aiemminkin niin kuvissa kuin tuotteinakin, kuten karhujen kuvaamisessa. Mutta riittääkö karhusta ammennettavaa vielä?

Me olemme karhukansaa täällä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Laura Jetsu

- Kyllä karhusta riittää loputtomasti ammennettavaa. Esimerkiksi tätä karhurunostoa on niin paljon, että sieltä voi poimia hyvinkin paljon asioita, jos niitä vaan haluaa käyttää. Uskon, että meissä edelleen on itsessämme jokin käsitys siitä, että me olemme karhukansaa täällä pohjoisella pallonpuoliskolla, Jetsu sanoo.

Ilta päättyy siihen, kun metsästäjät kantavat ikään kuin hautajaissaatossa karhun kallon kunniapaikalle. Samalla miehet laulavat ja kiinnittävät kallon puuhun.

Kun elämykset on koettu ja ateria nautittu, testiryhmälle jäi hyvä maku suuhun.

- Ainahan tällaiset tarinat, myytit, mystiikka, se tenhoaa ihmisiä. Kyllä minä uskon, että tässä olisi mahdollisuus ihan kunnon matkailutuotteeksi, arvelee joensuulainen Tarja Kupiainen.