Koe uusi yle.fi

Suhanko seuraava suurkaivos

Suhangon suurkaivoshanke Ranualla Lapissa on herännyt henkiin uuden rikastusmenetelmän ansiosta. Kaivosyhtiö Gold Fields on testannut uutta paineliuotusmenetelmää. Tulokset ovat lupaavia. Suhanko olisi yli miljardin euron investointi ja työllistäisi jopa tuhat ihmistä.

talous
Isoja kallionlohkareita Suhangon alueella
Jarmo Honkanen / Yle

Ranuan havumetsien siimeksessä olevassa peruskalliossa törröttävät vuosikymmenten takaiset Outokummun merkkitikut käsiporalla tehdyissä tutkimusrei’issä. Nykyään kaivoshankkeen omistaa eteläafrikkalainen kaivosyhtiö Gold Fields Ltd. Se on haudannut Suhangon kannattamattomana kahteen kertaan viime vuosikymmenellä. Syyksi on sanottu, ettei kaivos kannata, koska arvometalleja platinaa, palladiumia, kultaa, kuparia ja nikkeliä ei saada Ranuan vaarojen uumenista tarpeeksi puhtaina ja halvalla myyntikuntoon.

Uusi rikastusmenetelmä

Kaivosyhtiö on kuitenkin testaillut viime vuodet uutta paineliuotusmenetelmää. Se on saanut intohimon jälleen nousemaan, sanoo Gold Fields Arctic Platinum Oy:n Suhangon kaivoshankkeen ympäristöpäällikkö Erkki Kantola…

– Yhtiö on tutkinut parempia rikastusvaihtoehtoja ja sellainen on löytynyt, patentoitu Platsol -menetelmä, hydrometallurginen rikastusmenetelmä, joka seuraa vaahdotusrikastusta ja sitä kautta jalostusaste näille metallien jalostuksessa nousee.

Platsol on maailmanlaajuisen sveitsiläisyrityksen SGS:n tavaramerkki. SGS:n nettisivuilla sitä kehutaan juuri niukkapitoisten laajojen malmisuonien metallien rikastukseen sopivaksi.

Geologisten ja kemiallisten tutkimusten lisäksi kaivosyhtiö upottaa koko ajan lisää rahaa Suhankoon. Meneillään on jälleen esikannattavuusselvitys, kaivospiirin laajennus ja konsulttiyhtiö Pöyry laatii YVA-arviointiohjelmaa.

-Rahaa yhtiö on tämän yli kymmenen vuoden aikana tähän projektiin sijoittanut yli sata miljoonaa euroa.

Myös radioaktiivisuus selvitetään

Nyt selvitytetään myös Suhangon radioaktiivisten aineiden pitoisuus. Säteilyturvakeskukselta on Gold Fieldsin Suhangon ympäristöpäällikön Erkki Kantolan mukaan tilattu selvitys uraanin ja muiden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista maaperässä, vesissä, kasveissa ja eliöissä jottei kaivosta voida jälkikäteen syyttää niiden levittämisestä ympäristöön.

– Tänä päivänä uraani on niin puhuttu ja herkkä asia, että haluamme olla asiasta erityisen varmoja. – Onko se mahdollista, että Gold Fields tulee hyödyntämään uraaninkin täältä Suhangosta? – Ei missään tapauksessa.

Kantolan mukaan uraania on Suhangossa vain Suomen yleisten taustapitoisuuksien verran, eikä missään tapauksessa niin paljon että se voitaisiin taloudellisesti hyödyntää.

Kaivosjätteet

Suhangon malmikentässä on monia arvometalleja laajalla alueella niukkoina pitoisuuksina. Tämän vuoksi sivukivi eli jätekivikasat tulevat mittaviksi, sanoo ympäristöpäällikkö Kantola. Hänen mukaansa tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan suotovesien metallipitoisuudet olisivat alhaisia ja lähellä taustapitoisuuksia paikallisissa vesistöissä eikä niiden suhteen isompia riskejä ole.

Suhanko sijaitsee Simojoen ja Kemijoen vedenjakajalla. Kantolan mukaan kaikki valuma- ja suotovedet tullaan käsittelemään puhtaiksi. Nämä puhdistetut vedet ohjattaisiin Konttijärven ja Vähäjoen kautta Kemijokeen. Simojokeen ei Suhangosta laskettaisi minkäänlaisia päästöjä, sanoo Kantola.

Suhanko olisi pinta-alaltaan Talvivaaran jälkeen Suomen toiseksi suurin kaivos. Yhtiön mukaan se olisi 1,2 miljardin euron investointi ja työllistäisi viidestäsadasta tuhanteen ihmistä. Lähivuodet näyttävät toteutuuko Suhanko lopulta.