Tutkimus: Stressaavat kotiolot voivat herkistää tytöt ahdistukselle

Tuoreen tutkimuksen mukaan varhainen stressi voi vaikuttaa aivojen kehitykseen ja siten monien sairauksien syntyyn.

terveys

Stressi lapsuudessa saattaa muuttaa tyttöjen aivoja suuntaan, joka altistaa muun muassa ahdistuneisuudelle myöhemmin elämässä, kertoo tuore tutkimus. Muutokset nähdään aivojen lisäksi tyttöjen stressihormonitasoissa.

Nature Neuroscience -lehden julkaisemat tulokset viittaavat siihen, että varhainen stressi voi vaikuttaa aivojen kehitykseen ja siten monien sairauksien syntyyn.

Tutkijat tekivät havaintonsa seuraamalla 57 lasta syntymästä 21–22-vuotiaiksi. Lasten ollessa nelivuotiaita tutkijat havaitsivat kortisoli-stressihormonin pitoisuudet selvästi suuremmiksi lapsilla, joiden kotiolot olivat äitien arvioiden mukaan stressaavia. Tämä tarkoitti esimerkiksi äidin masennusta, taloudellisia vaikeuksia tai avio-ongelmia.

Viitteitä stressin vaikutuksista havaittiin myös aivokuvauksissa, jotka tehtiin lasten ollessa teini-ikäisiä. Kuvauksissa paljastui, että stressaavissa kotioloissa kasvaneiden aivoissa yhteydet mantelitumakkeen ja aivokuoren tiettyjen alueiden välillä olivat heikommat kuin vähemmän stressaavissa oloissa kasvaneiden.

Mantelitumakkeeseen paikantuu ihmisen herkkyys negatiivisille tunteille ja uhille. Aivokuoren prefronaalialueelle on puolestaan liitetty kyky käsitellä ja säädellä negatiivisia tuntemuksia, joten aivoalueiden välisten yhteyksien vahvuudesta voi riippua kuinka helposti ihminen esimerkiksi ahdistuu.

Tähän viittasi myös osallistujille tehty kysely, jossa ahdistusoireet havaittiin yleisemmiksi stressaavissa kotioloissa kasvaneilla. Kysely tehtiin osallistujien ollessa teini-ikäisiä. Yhteydet eivät selittyneet silloisella stressillä.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim