Pedofiili väijyy lapsiamme joka nurkan takana?

Vanhemmat eivät enää uskalla halata lapsiaan siinä pelossa, että joku tulkitsee tilanteen väärin. Ilman normaaleja rakkaudenosoituksia lapsista kasvaa turvattomia aikuisia, pohtii kolumnissaan Katariina Katla.

lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
Leikkipuisto
YLE / Antti Eintola

Prosentuaalisesti pedofiilejä on Suomessa hyvin vähän, mutta tämän pienen joukon poikkeava seksuaalinen käyttäytyminen määrittää paljon suuremman joukon toimintaa ja suhtautumista lapsiin.

Pahimmillaan pedofiliahysteria näkyy isien ja äitien pelkona koskettaa tai edes halata omia tai vieraita lapsia.

Pidättäytymällä vääränlaisten mielikuvien pelossa koskettamasta ja halaamasta lapsia tehdään kammottava karhunpalvelus tuleville sukupolvillemme.

*Kävin miespuolisen ystäväni *kanssa taannoin keskustelun, jossa hän valitti joutuvansa nykyään kokemaan epämääräistä syyllisyyttä jopa oman tyttärensä kanssa saunomisesta ja alasti lumihangessa peuhaamisesta. Ikään kuin isän ja tyttären välinen alastomuus ja fyysinen läheisyys olisivat muuttuneet luonnollisesta asiasta jotenkin tuomittavaksi ja arvelluttavaksi.

*Pedofilian pelko ulottuu yhteiskunnassamme *kaikkialle, missä on lapsia. Vieraiden ihmisten, naapurien ja sukulaisten lisäksi on vahdittava vielä itseänsäkin, ettei suin päin syöksyisi raiskaamaan avuttomia ja viattomia lapsia.

Väittäisin, että pidättäytymällä vääränlaisten mielikuvien pelossa koskettamasta ja halaamasta lapsia tehdään kammottava karhunpalvelus tuleville sukupolvillemme. Vailla fyysisiä rakkaudenosoituksia ja läheisyyttä lapsesta kasvaa turvaton, ja ongelmat heijastuvat koko hänen myöhempään elämäänsä.

*Lapsen seksuaalisuus *ja koko asian olemassaolon kieltäminen tabuna ovat mielestäni hyvin mielenkiintoisia ja tutkimisen arvoisia aiheita. Tabun ja seksuaalisen kiihottumisen välinen mekaniikka on kuitenkin jo laajemminkin tunnustettu psykologinen tosiasia.

Suurin osa seksifantasioista ammentaa käyttövoimansa kiellettyjen ja arkielämässä jopa kammottaviksi koettujen asioiden kuvittelusta.

Ei ketään voi tuomita sen perusteella, mitä hänen mielessään liikkuu.

Insesti, raiskausfantasiat, pedofilia ja eläimiin sekaantuminen saattavat tuntua äärimmäisen kiihottavilta kotona masturboidessa, mutta todellisessa elämässä suurin osa meistä ei ole millään tavoin kiinnostuneita toteuttamaan fantasioitaan käytännössä.

Suurin osa aikuisista ihmisistä pystyykin ymmärtämään toden ja fiktion välisen eron vaivattomasti sekä erottamaan ajatukset, mielihalut ja fantasiat impulsseiksi, joiden ei todellakaan tarvitse tai ole tarkoituskaan johtaa konkreettiseen toimintaan.

Yksilöllä pitää olla ajattelemisen ja sananvapauden lisäksi oikeus seksifantasioihin. Ei ketään voi tuomita sen perusteella, mitä hänen mielessään liikkuu.

Rangaistavaa ja tuomittavaa pitää olla vasta kyvyttömyys ymmärtää toden ja fantasian sekä ajatuksen ja teon välinen ero.