Koirat ovat geenitutkijoiden aarreaittoja

Koirien geenejä tutkimalla saadaan uutta tietoa myös ihmisten perinnöllisistä sairauksista. Helsingissä toimiva tutkimusryhmä on löytänyt koirista monia tautigeenejä, joiden avulla on pystytty kehittämään uusia hoitoja ihmisten vastaaviin sairauksiin. Vaikka ryhmällä on käytössään yksi maailman suurimmista koirien dna-pankeista, tarvitaan uusia verinäytteitä jatkuvasti lisää.

Kotimaa
Tanskandoggi Ukko odottamassa verenluovutukseen pääsyä.
Yle

Valtavasta koostaan huolimatta tanskandoggi Ukko kärsii arkuudesta. Ukon omistaja, järvenpääläinen Terhi Hohti on yrittänyt monta vuotta etsiä syitä ongelmaan ja päätyi nyt viimeisenä keinona osallistumaan geenitutkimukseen.

- Ukko on aika epävarma kaikkia uusia paikkoja, ihmisiä ja koiria kohtaan. Sen kanssa on aika vaikea olla yleisillä paikoilla esimerkiksi, Hohti kuvailee Ukon käyttäytymistä.

Ukon luovuttama verinäyte päätyy Helsinkiin, jossa kuutisen vuotta sitten perustettu Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä etsii siitä geenivirhettä.

Tarkoitus ei ole auttaa pelkästään koiria, vaan löytää tietoa myös ihmisten erilaisista perinnöllisistä sairauksista, kertoo lukuisia palkiintojakin niittänyt, ryhmää vetävä eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi.

- Meidän tavoitteena on tutkia koiran perimää ja käyttää sitä edistämään koirien terveyttä. Koirat ovat aika lähellä ihmistä ja niiden tautirepertuaari ja muut ovat vastaavia, niin samalla hyödynnämme sitä tietoa, mitä koirista opitaan, ihmisten perinnöllisten sairauksien tutkimukseen.

Uusia hoitoja ihmisten sairauksiin

Ahdistuneisuushäiriöiden tutkiminen on yksi ryhmän tuoreimmista tutkimusprojekteista, joita on kaikkiaan meneillään kymmeniä. Professori Hannes Lohi uskoo, että Ukon kärsimään arkuuteen vaikuttavat ympäristötekijöiden lisäksi myös geenit.

- Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt vaivaavat noin 15-20 prosenttia ihmisistä ympäri maailmaa. Ajatus on se, että jos me nyt saisimme jostain rodusta jotain uusia löytöjä, päästäisiin katsomaan edistäiskö se samalla näiden ihmisten ahdistuneisuushäiriöiden ymmärtämistä ja hoitoa.

Esimerkiksi koirilla harvinaista narkolepsiaa sairastavia dobermanneja tutkimalla on pystytty kehittämään uusia lääkkeitä unihäiriöistä kärsiville ihmisille.

Geenilöydösten avulla on opittu erilaisia tautimekanismeja, mikä on tärkeää tautien ymmärtämiseksi ja hoitojen kehittämiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Hannes Lohi, professori

Kaikkiaan tutkimusryhmä on onnistunut löytämään jo toistakymmentä geenivirhettä muun muassa silmä- ja luustosairauksiin liittyen. Niiden avulla on kehitetty erilaisia geenitestejä eri roduille. Testien avulla tiedetään, mitkä koirat kantavat sairausgeeniä, jotta astutukset voidaan suunnitella niin, ettei sairaita koiria pääse syntymään.

- Toisaalta geenilöydösten avulla on opittu erilaisia tautimekanismeja, mikä on tärkeää tautien ymmärtämiseksi ja hoitojen kehittämiseksi pidemmällä tähtäimellä, Lohi toteaa.

Kaikkiaan koirien tautigeenejä tunnetaan nyt 150, joista Lohen mukaan lähes kaikki ovat vastaavia geenejä vastaavissa ihmissairauksissa. Koirien perimää tutkii aktiivisesti maailmalla vain kymmenkunta ryhmää.

Lisää verinäytteitä tarvitaan koko ajan

Samalla Lohen tutkimusryhmä on kerännyt yhden maailman suurimmista koirien dna-pankeista. Siinä on koossa 40 000 verinäytettä 250:sta eri rodusta. Silti uusia näytteitä kaivataan jatkuvasti niin sairaista kuin terveistäkin koirista.

- Mitä enemmän meillä on näytteitä rodun sisältä potilaita ja verrokkeja johonkin projektiin, sitä nopeammin me teemme täällä löytöjä. Näytteitä on erittäin tärkeä saada paitsi niistä potilaskoirista, niin myöskin niistä terveistä verrokeista, koska aina sitä sairasta verrataan siihen terveeseen, jotta jotain voi tunnistaa, Hannes Lohi sanoo.

Sehän on kiva, että me koiraihmiset pystymme auttamaan myös ihmisiä.

Terhi Hohti

Yhteen projektiin saatetaan tarvita kymmeniä näytettä. Monet projektit ovat parhaillaankin jäissä näytteiden puuttumisen vuoksi.

Myös jo verta luovuttaneilta koirilta tarvitaan uusia näytteitä tilanteen päivittämiseksi. Ainakin Ukko ja Terhi Hohti aikovat osallistua talkoisiin uudelleen.

- Kun tämä verenluovutusreissu meni vielä paljon paremmin, kuin olisin voinut kuvitella, niin ilman muuta. Sehän on kiva, että me koiraihmiset pystymme auttamaan myös ihmisiä, Hohti iloitsee.