Ennen plaattiihin olla krannia auttamas

Ilmajoen murre on koottu sanakirjaksi. Murresanakirja syntyi 10 vuoden uurastuksen tuloksena. Sivuja kertyi liki 300 ja hakusanoja 8300. Viime vuosina murrekirjoja on ilmestynyt suhteellisen tiheästi, mutta sanakirjamuotoisina harvemmin.

sanakirjat
Antti Välimäeltä vierähti 10 vuotta Ilmajoen murresanakirjan tekoon.
Antti Välimäeltä vierähti 10 vuotta Ilmajoen murresanakirjan tekoon.Olli Koski / Yle

Eteläpohjalaisia murrekirjoja, murrerunoja ja murteella kirjoitettuja vitsikirjoja on ilmestynyt vuosittain. Varsinaiset murresanakirjat ovat harvinaisempia ja syykin on selvä. Sanakirjan teko on työlästä. Se vaatii sinnikästä tutkimista ja kymmenittäin haastatteluja. Ilmajokelainen lukion lehtori Antti Välimäki uurasti 10 vuotta ja sai liki 300-sivuisen sanakirjan valmiiksi. Kustantaja on Ilmajoki-seura ry.

Eri puolilla Etelä-Pohjanmaata murteet saattavat poiketa hyvinkin suuresti toisistaan. Ilmajoella erot murteissa näkyvät jopa oman pitäjän sisällä.

Verbit muuttuvat

Kirjoittajalle yksi vaikeimmin selvitettäviä sanoja oli plaara-verbi.

- Se on epäsäännöllinen taivutukseltansa. Se merkitsee olla tapana. En ole kuullut sitä enää 1970-luvun jälkeen juuri kenenkään käyttävän. Pruukata on tullut sen tilalle tai sanonta on tapana, tapaa tehdä.

Välimäki kertoo plaara-sanan käytöstä esimerkkejä: Näin meilla plaarahan, ennen plaattiihin olla usein krannia auttamas, näihin aikooihin meill on plaattu aina ruista leikata, moon plaannu sanua jotta, kloppina plaattihin ammuskella välihin maalihin.

Konhotes, prökevä ja kylänlurkki

Muutamia sanakirjaan koottuja sanontoja: Kävellä prökevää käret plakkaris. Teirän flikka on kovas menon präiskees. Ku mä kaikenmoista konhoolin. Son sellaanen kylänlurkki jottei soo palioosin kotona.

Ei trenkää triivuus trompia eli ei kenenkään kannata lumikinoksessa kahlata.