Merenpinnan nousu uhkaa maapalloa epätasaisesti

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että merten pinta nousee oletettua nopeammin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinta ei kuitenkaan nouse samaa tahtia kaikkialla. Suurimmassa varassa ovat erityisesti kehitysmaiden alavat alueet.

luonto
Merennousun pahiten uhkaamat alueet YK-raporttien mukaan -grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Samaan aikaan kun virkamiehet, tutkijat ja poliitikot pähkäilevät ilmastonmuutoksen torjumista Qatarin pääkaupungissa Dohassa, tiedotusvälineet kertovat toinen toistaan hälyttävämpiä uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Tuoreimpien selvitysten mukaan maailman lämpötilan nousun varorajaksi hyväksytty kaksi astetta on käytännössä jo karannut käsistä. Nyt puhutaan neljän, viiden asteen noususta tämän vuosisadan aikana.

Samaa tahtia muuttuu käsitys merenpinnan nousuvauhdista. Kun vielä vuonna 2007 hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että merenpinta nousee 20 - 59 cm tämän vuosisadan aikana, tuoreimmat arviot puhuvat jo metristä, jopa kahdesta.

Viime viikolla julkistettu Maailmanpankin arvio on, että meren pinta nousee puolesta metristä metriin vuoteen 2060 mennessä, ja vuosisadan loppuun mennessä jopa useita metrejä.

Meren pintaa nostavat sekä arktisten alueiden jääpeitteen ennakoitua nopeampi sulaminen että meriveden lämpölaajeneminen.

IPCC:n arviosta jäätiköiden sulamisen vaikutus jätettiin pois suuren epävarmuuden takia.

Olemme ja emme ole samassa veneessä

Merenpinta ei nouse tasajalkaa eri osissa maapalloa. Siksi netistä ei myöskään löydy yhtä karttaa, joka kuvaisi vaikkapa yhden metrin merenpinnan nousun vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Merenpinnan nousuvauhtiin vaikuttavat muun muassa merivirtaukset, veden suolapitoisuus ja vaihteleva lämpötila sekä maankuoren muodot ja muodonmuutokset.

Tutkijat ovat löytäneet niin sanottuja hotspoteja, eli erityisen suuressa vaaravyöhykkeessä olevia paikkoja. Monet näistä sijaitsevat tiheästi asutuilla alueilla Aasiassa ja muualla kehitysmaissa.

Euroopan hotspot on Alankomaat, jonka asukkaista kaksi kolmasosaa asuu merenpinnan alapuolella. Alankomaat käyttääkin satoja miljoonia euroja vuodessa ikivanhojen tulvasuojiensa parantamiseen sekä uusien rakentamiseen. Maa on myös edelläkävijä kelluvien asuntojen rakentamisessa, jotka nousevat ja laskevat merenpinnan mukana.

Merennousun vaikutus Alankomaihin -grafiikka.
Tummansinisellä merkityt alueet jäävät veden alle, jos merenpinta nousee metrin verran.Yle Uutisgrafiikka

Tutkijat julistivat myös Yhdysvaltojen itärannikon hotspotiksi vain kuukausia ennen kohtalokkaan Sandy-hirmumyrskyn iskemistä juuri tuolle alueelle. Viime kesäkuussa Floridassa sijaitseva St. Petersburgin geologinen tutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan merenpinta itärannikolla North Carolinasta Bostoniin kohoaa muuta maailmaa nopeammin.

Laitoksen tutkijan Asbury Sallengerin mukaan meriveden nousu yhdellä metrillä maailmanlaajuisesti merkitsisi New Yorkille sitä, että vakavat tulvat olisivat todennäköisiä kolmen vuoden välein sen sijaan, että niitä nykyisellään sattuu noin yksi vuosisadassa.

Myös Bangladeshissa ja monissa muissa alaville alueille rakennetuissa miljoonakaupungeissa Aasian köyhimmillä alueilla merenpinnan kohoaminen on elämän ja kuoleman kysymys.

Vielä kirjaimellisemmin näin on pienissä saarivaltioissa, jotka nousevat usein vain metrin parin verran merenpinnan yläpuolelle. Esimerkiksi Tyynellämerellä sijaitseva sadan tuhannen asukkaan Kiribati on jo ostanut maata Fiji-saarilta siirtääkseen väestöä hukkuvilta saarilta pois.