Anders Chydenius: Ajattelija, myssy ja nuuskamies

Yksilön vapaudet hyödyttävät koko yhteisöä. Näin ajatteli valtiopäivämies Anders Chydenius. Vapaustaistelija juurrutti Suomeen demokratiaaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioitusta. Lapseton myssy-puolueen talousmies jätti jälkipolville talon, sormuksen, Raamatun ja nuuskarasian -ainakin.

kulttuuri
Peter Kankkonen, Gustav Björkstrand, Maren Jonasson ja Pertti Hyttinen.
Kalle Niskala / Yle
Anders Chydenius kootut teokset -kirja

Anders Chydeniuksen koko kirjallinen tuotanto julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Viisiosaisen sarjan ensimmäiset osat ovat nyt ilmestyneet. Kaksi seuraavaa osaa ilmestyy ensi vuonna ja saarnat vielä seuraavana. Opetusministeriö on rahoittanut 1,3 miljoonan euron hanketta runsaalla 500 000 eurolla. Iso joukko asiantuntijoita taustoittaa tekstiä suurelle yleisölle kommentaareillaan.

Chydenius syntyi Sotkamossa. Hänestä tuli Kokkolan kirkkoherra ja myssyt-puolueen valtiopäivämies, joka taisteli vapaakaupan, painovapauden ja uskonnonvapauden puolesta.

-1700-luvulla sääty-yhteiskunta sitoi ihmiset siihen asemaan, mihin he olivat sattuneet syntymään. Chydenius näki, että jos jokainen saisi itse hakeutua itselleen sopivimmalle alalle, siitä hyötyisi koko yhteiskunta. Toimeliaisuus lisääntyisi. Hänelle ihmiset olivat yhdenvertaisia syntyperästä riippumatta, jokaisen piti saada toteuttaa omia tarpeitaan, kertoo kirjahankkeen toimitussihteeri Pertti Hyttinen.

Päätökset julki

Anders Chydeniuksen pääteoksena pidetään taloudellisen liberalismin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten perusteiden esitystä Kansallinen voitto. Ajattelun hedelmä, purjehdusvapaus potkaisikin Kokkolan, Vaasan, Porin ja Oulun kehityksen vauhtiin. Valtiopäivämies loi myös pohjaa pohjoismaiselle julkisuusperiaatteelle.

-Hän halusi käyttää kirjapainotaitoa erilaisten päätösten, muistioiden ja dokumenttien julkistamiseen. Näin ihmiset pääsisivät mukaan päätösprosessiin, sanoo Pertti Hyttinen.

Silmäleikkauksia ja rokotuksia

Chydeniuksen maailmassa kirkkoherra oli myös kunnanjohtaja, jonka piti huolehtia teistä, silloista ja vaivaishoidosta. Hän sätti etuoikeutettuja, jotka halusivat pitää talonpojat ja työväen köyhinä, teki silmäleikkauksia, viljeli raparperia ulostuslääkkeeksi ja koetti tehtailla opiumia pihaunikoista. Kun pappi vakuutti, että rokottaminen on edullisempaa kuin hautaaminen, pikkulasten isorokkorokotuksetkin alkoivat luonnistua.

Körtti ja demari?

Emerituspiispa Gustav Björkstrand on kirjahankkeen toimituskunnan puheenjohtaja. Hän pitää nuuskaavaa pappismiestä pietistinä. Nykypäivänä hän voisi olla körtti ja sosiaalidemokraatti.

-Luulisin, että hän olisi sillä puolella, kun hän taisteli voimakkaasti heikommassa asemassa olevien puolesta. Sehän liittyy myöhemmin syntyneeseen sosiaalidemokraattiseen ajatteluun. Pietisinä hän ei ollut kiinnostunut vain hengellisistä asioista vaan myös laajemmin yhteiskunnallisista. Saarnoissa oli paljon arjen neuvoja, Björkstrand on huomannut.

Anders Chydeniukselta, talousmieheltä ja käytännön vaikuttajalta jäi kuoleman jälkeen talo. Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa on Chydeniuksen muistohuone, jossa on esillä sormus, Raamattu sekä nuuskarasia. Hänen vaimonsa oli pietarsaarelaisen kauppiaan tytär Beata Mellberg ja avioliitto oli lapseton.