Lottien ohella rintamalla ansioituivat monet muutkin naiset

Tutkijakin hämmästyi lottajärjestön ulkopuolisten rintamanaisten määrästä. Etenkin niin sanotut työvelvolliset ovat joutuneet kokemaan jopa törkeää syrjintää.

kulttuuri
Lotta hoitaa vaikeasti haavoittunutta sotilasta sotasairaalassa.
Rintamalla työskennelleistä naisista lotat ovat olleet eniten esillä. Uusi tutkimus muistuttaa kuitenkin, että puolet rintamanaisista oli muita kuin lottia.SA-kuva

Itä-Suomen yliopiston emeritaprofessori Kaija Heikkinen laventaa uudessa tutkimuksessaan kuvaa suomalaisista rintamanaisista. Vain noin puolet rintamalla työskennelleistä naisista oli lottia, muut esimerkiksi Punaisen ristin hoitajia, sotilaskotisisaria ja niin sanottuja työvelvollisia.

Heikkinen nostaa esiin erityisesti työvelvolliset, joista on usein puhuttu vähättelevään sävyyn, naisten moraali kyseenalaistaen.

- He ovat joutuneet "huoran varjoon", ja se johtuu muun muassa siitä, että he olivat usein työväenluokkaisia taustaltaan, Heikkinen sanoo.

Lottajärjestö taas oli oikeistolaisen Suomen luomus, vaikka mukana oli jonkin verran myös maalaisväestöä ja työväestön edustajia, Heikkinen huomauttaa.

Heikkinen on tutkimuksessaan käynyt läpi lukuisia aiemmin julkaistuja rintamanaisten muistelmia.

- En halunnut tutkia arkistokirjoituksia, saatikka tehdä haastatteluja, sillä katson, että julkaistut muistelmat ovat tietoisesti julkisuuteen suunnattuja vetoomuksia, joten niiden puhe ei ole liian intiimiä, Heikkinen perustelee.

Moninaisia naisen malleja

Moraalikäsitysten luokkasidonnaisuus ei ole uusi asia, mutta Heikkinen sanoo silti hämmästelevänsä, että lottien ja heidän työvelvollisiksi nimittämiensä naisten välillä oli niin suuri juopa.

- Kansalaissodan jälkeenhän punikkinaisia pidettiin moraalisesti epäilyttävinä ja se näkyi vielä talvi- ja jatkosodan rintamilla, Heikkinen sanoo.

- Kysymys on siitä, että lottien maailmassa korostui naisen rooli vaimona, äitinä ja kodinhengettärenä.

Siksi neuvostoarmeijan naissotilaatkin olivat etenkin lotille kuin toisesta maailmasta.

- Materiaalissa tuli esiin erittäin kiinnostavia esimerkkejä niistä kohtaamisista, Heikkinen kertoo.

Itä-Karjalan eli miehitetyn Karjalan alueella asuviin kansallisiin naisiin eli karjalaisnaisiin suomalaiset naiset suhtautuivat myös kiinnostavalla tavalla, sanoo emeritaprofessori Heikkinen.

- Toisaalta heihin suhtauduttiin holhoavasti, koska heidät nähtiin karjalaisuuden vaalijoina piirakoineen ja itkuvirsineen.

- Toisaalta suomalaiset naiset opettivat heille modernia naiseutta, antoivat ulkonäköön liittyviä ohjeita. Yksi esimerkki on kuvaus siitä, kuinka suomalaisnainen antoi karjalaisnaisellle papiljotteja hiusten kihartamiseksi, Heikkinen valottaa tutkimustaan.

Kaija Heikkisen mukaan rintamanaisten keskinäinen epäluulo ja jopa syrjintä näkyy ajassamme edelleen.

- Edelleenkinhän naiset arvostelevat ja leimaavat toisiaan, kuten näkyy prostituutiokeskustelussa.

- Naiset voivat kysyä itseltään, pannaanko toiset edelleen "huoran varjoon" vai löytyykö sitä yhteisrintamaa, Heikkinen sanoo.

Kaija Heikkisen tutkimus Yksin vai yhdessä. Rintamanaisen monta sotaa ilmestyy 19.12.2012.