1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Dohan ilmastokokous päättyy - konkreettiset päätökset leijuvat yhä ilmassa

Dohan neuvotteluissa ei olla toistaiseksi saavutettu konkreettisia sitovia päätöksiä. Suurimmat ongelmat liittyvät köyhien maiden tukemiseen ilmastotaistelussa ja kasvihuonekaasupäästöjen taittamiseen.

YK:n ilmastokokouksen avajaistilaisuus järjestettiin 26. marraskuuta 2012 Qatarin Dohassa. Kuva: Karim Jaafar / AFP / Lehtikuva

YK:n ilmastokokous Qatarin Dohassa päättyy tänään perjantaina. Osapuolet ovat aloittaneet viimeisen päivän neuvottelut aamulla kello kahdeksan Suomen aikaa.

Osallistujat valmistautuvat yöhön saakka venyviin neuvotteluihin, koska suurin osa tärkeistä kysymyksistä on yhä avoinna. Ministerit, virkamiehet ja asiantuntijat lähes 200 maasta yrittävät hahmotella uutta ilmastosopimusta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020.

Kioton sopimusta päätettiin jatkaa ympäristöneuvotteluissa Etelä-Afrikan Durbanissa viime vuonna. Durbanin ilmastokokouksessa sovittiin, että uudesta ilmastosopimuksesta täytyy päästä sopuun vuoteen 2015 mennessä.

Ympäristöjärjestöt ja neuvotteluihin osallistuvat maat ovat ilmaisseet turhautumisensa neuvottelujen tahtiin.

- Poliittisten neuvottelijoiden täytyy ymmärtää välittömästi, että ympäristö ei neuvottele, ympäristöjärjestö Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo totesi.

Naidoon mukaan Dohan neuvottelut ovat tieteellisestä todellisuudesta vieraantuneet. Naidoo painotti, että kyse on ihmisten selviytymisestä.

Köyhien maiden tukeminen ja kasvihuonekaasupäästöt ongelmakohtia

Yksi neuvottelujen suurimmista kompastuskivistä on, kuinka paljon köyhille maille pitäisi antaa taloudellista tukea ilmastonmuutoksen seurausten korvaamiseksi ja ympäristöystävällisempiin energianlähteisiin siirtymiseksi tulevina vuosina.

Paine on kehittyneillä mailla, joiden pitäisi täyttää lupauksensa lisätä tukea köyhien maiden ilmastotaisteluun 76 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Kehittyneet maat ovat maksaneet summasta noin 23 miljardia euroa vuosien 2010 - 2012 välillä.

Kehittyvät maat ovat sanoneet tarvitsevansa ainakin 46 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kuitenkin kieltäytyneet asettamasta tarkkoja lukuja kehittyvien maiden tukemiselle vuosiksi 2013 - 2020 vedoten talouskriisiin. Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Euroopan komissio sitoutuivat maksamaan yhteensä 6,85 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana.

Toinen ratkaisua vailla oleva tärkeä kysymys on niin sanottu "kuuma ilma". Nimeä käytetään maapalloa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöjen kiintiöistä, jotka maille asetettiin vuoden 1997 Kioton sopimuksen ensimmäisessä osassa. Sopimuksen ensimmäinen osa vanhenee joulukuun viimeisenä päivänä.

Uusi päätös sitoisi kaikki maat ilmastotalkoisiin

Kioton ilmastosopimus on maailman ainut maita sitova päätös kasvihuonekaasupäästöjen taittamiseksi. Sopimus koskee ainoastaan kehittyneitä maita, ei muun muassa Kiinaa ja Intiaa, jotka ovat tällä hetkellä suurimpien saastuttajien joukossa.

Kehittyneistä maista Yhdysvallat ei ole ratifiounut Kioton sopimusta.

Maailman kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan nousevan 2,6 prosenttia tänä vuonna. Vain muutamat maat, kuten Libanon, Dominikaaninen tasavalta, Valkovenäjä ja Ukarina ovat asettaneet uudet tavoitteet päästöjen hillitsemiseksi.

Vuoteen 2015 mennessä tehtävä uusi ilmastosopimus sitoo kaikki maat ilmastotalkoisiin.