Rovaniemellä tutustuttiin porohoitoon

Eteläisellä poronhoitoalueella tunnetaan poronelinkeinoa yllättävän huonosti. Paliskuntain yhdistys yhteistyökumppaneineen järjesti Rovaniemen keskustassa poropäivän tänään. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua poroelinkeinoon. Lordin aukiolla oli mahdollista kysellä poroista ja poronhoitoon liittyvistä asioista muun muassa Rovaniemen alueen paliskuntien poroisänniltä. Lisäksi paikalla oli poroja ja lapsille omaa ohjelmaa.

Kotimaa
poropäivä Lordin aukiolla.
Rovaniemellä Lordin aukiolla tutustuttiin perjantaina porohoitoon.Matti Pasanen/Yle

Poropäivän aikana Lordin aukiolle oli tuotu porojen lisäksi myös porokoiria. Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus tutustua porokäsitöihin, porokilpailutoimintaan sekä alan tekniikkaan, moottorikelkkoihin ja mönkijöihin. Paikalla oli myös Joulupukki sekä poliisiporo Artturi.

Lapsille oli järjestetty oma keppiporojen kirmaus, leikkimielinen keppiporokisa. Paikalla oli mahdollisuus tutustua ja saada ohjausta suopunginheittoon. Tarjolla oli glögiä ja poropipareita.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan tapahtuma haluttiin järjestää, koska poronhoitoa ei tunneta riittävästi.

- Kyllä se näin on, ihmisillä on yllättävän vähän tietoa ja sitten on paljon virheellisiä käsityksiä poronhoidosta. Kun ei tiedetä asioista, niin äkkiä oletetaan jotain joka voi synnyttää aivan väärän kuvan poronhoidosta. Niitä yritetään oikoa täällä ja antaa lisätietoa ja oikeita vastauksia ihmisten kysymyksiin.

Tuttu, mutta silti vieras elinkeino

Rovaniemeläinen Nina Viiri oli tullut Lordin aukiolle poikansa Niilan kanssa. Niila osallistui myös keppiporokisaan. Ninalle itselleen poronhoito on tuttu lähinnä koulusta. Poroihin Nina on törmännyt niin kaupungin alueella kuin lähimetsissä.

- Kyllä poronhoito sinällään on tuttu, että tiedän mitä ovat erotukset, mutta jos pitäisi kirjoittaa essee poronhoidosta elinkeinona, niin en paljoa kyllä osaisi kertoa.

Nina myös arvelee, että poronhoidolla ei ehkä tule yksistään toimeen vaan lisäansioita pitää hankkia joko metsänhoidolla tai jatkojalostuksella. Kaikesta huolimatta Nina ei osaa kertoa mitä hän haluaisi tietää elinkeinosta lisää.

- En minä kyllä osaa sanoa yhtään, mitä minä haluaisin tietää lisää, jotakin yleistä vain. Kivahan se silti on näihin tutustua ja lapset tykkää käydä rapsuttelemassa poroja.

Ninan mielestä poroista ei ole haittaa, vaikka niitä silloin tällöin kaupunkiin eksyykin.

- Ei se haittaa. Siinähän ne menevät kaupunkikuvassa niin kuin kaikki muutkin. Niihin on jo niin tottunut, että net siellä pyöriipi.

Pihaporot yleisin konfliktin syy

Rovaniemen kaupungin alueella toimii kaikkiaan seitsemän paliskuntaa. Näiden paliskuntien alueella on yhteensä noin 13 000 poroa. Palojärven paliskunnan poroisännän Aulis Alajärven mukaan nämä kysymykset ovatkin olleet ihmisillä päällimmäisenä mielessä Lordin aukion tilaisuudessa.

- Ihmiset ovat ihmetelleet kuinka laaja tämä meidän paliskunta on ja kuinka paljon poroja esimerkiksi Rovaniemen alueella on.

Kulunut syksyn sääolot ovat olleet erityisen hankalat poronhoidon kannalta. Aulis Alajärven mukaan sateinen syksy ja vaihtelevat lämpötilat ovat jäädyttäneet porojen luontaiset laidunalueet. Porot ovat etsineet syötävää kaupungista ja ovat tulleet jopa pihoille syömään ruohoa.

- Jos Rovaniemen alueella olisi 13 000 lammasta, niin varmaan villapaita olisi pakollinen kaikille. Mutta tuntuu välistä, että elävän poron näkeminen kaupunkilaisille ei ole niin mukavaa, koska ne välillä asutusalueille pakkaavat tuppaamaan. Yritämme kyllä net sieltä kaikin tavoin saaha pois, ettei tulis semmosia yhteentörmäyksiä.