1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Valtioneuvosto epäili: Suomi kaataa euron

Juuri julkaistun tietokirjan mukaan Suomessa ollaan talouspessimistejä. Esimerkiksi vuonna 1997 hallituksessa epäiltiin, että Suomi olisi eurojärjestelmän Kreikka.

Tommi Uschanov
Mikä tekee Suomesta Suomen, mikä meissä suomalaisissa on sitä suomalaista? Tietokirjailija Tommi Uschanov kertoo erityisesti meidän suomalaisten tavasta suhtautua talouteen, rahaan ja velkaan.

Vuonna 1997 valtioneuvoston EMU-raportissa pohdittiin kauhukuvia, joissa yksittäisen euromaan talous menee muita huonompaan kuntoon. Euron kaatajaksi ei epäilty Kreikkaa, vaan Suomea.

- Pelättiin, että Suomi joutuisi loismaisen riippakiven asemaan, josta kovakuntoiset euromaat joutuisivat pelastamaan sen, kertoo tietokirjailija Tommi Uschanov.

Kirjassaan Miksi Suomi on Suomi. Uschanov kartoittaa teoksessaan tutkimusten, tilastojen ja historiallisen aineiston avulla miten Suomi eroaa muista maista.

Suomi, talouspessimismin maa

Uschanovin mukaan Suomessa kuvitellaan, että valtion käyttämä raha ei ole investointi, vaan se menee peruuttamattomasti kaivosta alas.

Suomessa on tapana puhua velasta ikään kuin valtiovarainministeriöllä olisi kansan nimissä oleva puhelinliittymä, ja tekstiviestillä on otettu pikavippi, joka on maksettava kahdessa viikossa takaisin.

- Vaatimuksia Suomen velkojen maksamisesta ei milloinkaan kuviteta rohkaisevilla esimerkeillä muista valtioista, jotka olisivat jossain vaiheessa maksaneet velkansa pois.

- Syy on se, että tällaisia valtioita ei historiasta juurikaan löydy, sanoo Uschanov.

Esimerkiksi Britannian valtiolla on vieläkin velkaa, joka otettiin 200 vuotta sitten Napoleonin vastaisia sotia varten.

Jos valtiota on hoidettava yritysten tehokkuudella, Uschanov muistuttaa, että yrityksissä velkaantumiseen suhtaudutaan vapaamielisemmin. Vakavarainen yhtiö pitää taseissaan vuosien ajan velkaa maksamatta sitä pois.

- Ajatellaanpa, että jonkin pörssiyhtiön kokouksessa joku osakkeenomistaja vaatisi, että yhtiö ei saa jakaa lainkaan osinkoa ennen kuin kaikki sen taseessa oleva velka on maksettu pois. Jos voittoa jaetaan osakkaille, se on moraalista turmeltuneisuutta, eräänlaista yhtiön velkojilta varastamista. Kuvitteleeko kukaan, että tätä kommenttia seuraisi mikään muu kuin hölmistynyt naurunremakka?

Suomalaiset luottavat poliisiin ja armeijaan

Uschanovin kirjasta Miksi Suomi on Suomi käy myös ilmi, että esimerkiksi kateus ei ole erityisen suomalaista. Australialaisten ja hollantilaistenkin kohdalla puhutaan kateudesta.

Suomalaiset ovat mielestään itsepäisiä, liian vaatimattomia ja ihailevat kaikkea ulkomaalaista. Mutta niin ajattelevat itsestään käytännössä kaikki länsimaiset kansat.

Jotakin erityistä suomalaisissa on: Poliisiin ja oikeuslaitokseen luotetaan täällä enemmän kuin missään muussa rikkaassa länsimaassa.

Tietokirjailijan mukaan myös sotilaat nauttivat Suomessa erityisluottamusta.

Monissa maissa sotilaita pidetään öykkäreinä, jotka päätyvät armeijaan, kun eivät ole kelvanneet muuhun yhteiskunnan palvelukseen. Yritykset eivät välttämättä palkkaa väkivaltaisiksi, lahjattomiksi tai omituisiksi epäilemiään ihmisiä.

Suomessa puolestaan mielletään, että armeijan käyminen kertoo miehen normaaliudesta ja luotettavuudesta liikekumppanina.

Suomalaiset ovat ryypänneet vähän

Uschanov korjaa kirjassaan käsityksen, jonka mukaan suomalaiset käyttäisivät alkoholia laadullisesti eri tavalla kuin läntisen Keski-Euroopan niin kutsutut sivistyskansat.

Käsitys suomalaisesta viinapäästä luotiin tietoisesti vuoden 1910 tienoilla. Oikeisto pyrki yhdistämään vasemmistosta luomansa häiriköivän kuvan alkoholinkäyttöön. Vasemmisto tästä puolestaan loukkaantuneena kauhisteli viinan kiroja vähintään yhtä voimakkaasti.

Tosiasiat viinankäytön määristä ovat tässä: 1900-luvun alussa alkoholin kulutus oli Suomessa alhaisempaa kuin missään muussa sitä tilastoivassa maassa. Vuosikulutus oli 1,5 litraa asukasta kohden, kun esimerkiksi Italiassa se oli 17,3 ja Ranskassa 22,9.

Uschanov kertoo, että vuonna 1952 julkaistiin opas, joka neuvoi, miten suomalaiset voivat olla nolaamatta itseään ja koko kansaansa ulkomaalaisten olympialaisvieraiden edessä. Tuolloin vuosikulutus oli noin 2 litraa vuodessa asukasta kohti.

Se on viidesosa nykyisestä.