Eroperheen joulunviettoa määrää lapsen etu

Eronneiden vanhempien kannattaa harkita yhteistä joulunviettoa, varsinkin jos tilanne on eron jälkeen sopuisa. Suvun mielipide asiasta kannattaisi jättää omaan arvoonsa, neuvoo kriisityöntekijä.

Kotimaa
Kultainen tiernapoikakoriste valokiilassa, joulutähti epäterävänä taustalla.
YLE

Jouluun liittyy jo sinällään paljon tunteita ja odotuksia, mutta vielä enemmän, jos perheellä on takana tuore avioero. Monesti vanhempia mietityttää erityisesti se, missä lapset viettävät ensimmäisen erojoulun.

Kysymys on vaikea, etenkin, jos ero on ollut hankala. Kenen etu on ensisijalla, ja kumpi vanhemmista saa lapset luokseen?

- Ensisijaisesti vanhemmat kuitenkin yleensä miettivät, miten joulu järjestetään niin, että se olisi lapsille tuttua ja turvallista, kertoo kriisityöntekijä Mikko Pärssinen Kuopion kriisikeskuksesta.

Jos perheen suhteet ovat eron jälkeen kohtuullisenkin sopuisat ja luontevat, niin voi olla hyvä ajatus viettää ensimmäinen, ja ehkä myöhemmätkin joulut yhdessä. Tavallisin tapa on kuitenkin viettää joulu vuorovuosin toisen kanssa, tai osa joulusta toisen ja osa toisen luona.

Vanhemmat päättävät lapsia kuunnellen

Kaikenikäiset lapset ovat hyviä aistimaan vanhempien välistä tunnelmaa. Jos tiedossa on enemmän riitaa kuin sopuisaa yhdessäoloa, joulu erillään on yhdessäoloa parempi vaihtoehto, Pärssinen toteaa.

Tai jos toisella suvulla on pitkät ja vahvat joulutraditiot, ja toisella ei, niin voihan lapset olla joulun aina toisen suvun puolella, ja kenties toisen vuosittaisen juhlan toisen suvun puolella.

- Ei ole yhtä oikeata ratkaisua. Vanhemmat neuvottelevat ratkaisun, mielellään avoimesti lasten kanssa asiasta puhuen ja heitä kuunnellen. Vanhempien pitäisi joustaa omistakin tunteistaan lasten eduksi, Pärssinen sanoo.

Vanhempien ei pitäisi antaa liikaa painoarvoa isovanhempien ja sukujen mielipiteille. Jos sukulaiset haluavat tukea lasta, pitäisi heidän tukea vanhempien vanhemmuutta, ja ajatella, että on hienoa että lapsella on kivaa molempien vanhempien ja hänen sukunsa luona.

Lapsella on oikeus kahteen hyvään vanhempaan, joten toista vanhempaa ei saisi ainakaan ryhtyä mollaamaan. Isyyden ja äitiyden tukeminen on lapsen hyväksi.

Mikko Pärssinen toteaa, että vanhempien kannattaisi neuvotella asioitaan selväksi ajoissa. Useimmiten esimerkiksi tapaamisriidat juontavat juurensa vanhempien voimakkaisiin käsittelemättömiin tunteisiin toista vanhempaa kohtaan.