Piilomaahanmuuttajalasten identiteetti on usein hukassa

Ulkomailta koti-Suomeen palanneet suomalaislapset jäävät pääosin perheensä tuen varaan. Lapset tulisi kuitenkin nähdä kouluissa paluuoppilaina, joilla on omat erityistarpeensa.

Kotimaa
Lapsia koulun pihalla
Johanna Kasvinen / Yle

Ulkomailla asuneiden ja kotimaahan palanneiden suomalaislasten identiteetti on usein kateissa. Lapset eivät oikein tiedä ovatko he suomalaisia vai maahanmuuttajia. Väitöskirjassaan näitä lapsia tutkinut kasvatustieteiden maisteri Anu Warinowski kutsuu heitä piilomaahanmuuttajiksi ja ekspatriaattilapsiksi.

- Vaikka ulkomailla vietetyt vuodet ovat vaikuttaneet lapseen, niin kotimaahan palattuaan muut näkevät hänet ainoastaan suomalaisena. Lapsi itse voi kokea olevansa jotain ihan muuta, sanoo Anu Warinowski.

Erillisiä tukitoimia tarvitaan

Warinowski sanoo, että ulkomailla esimerkiksi vanhempien työtehtävien vuoksi useita vuosia asuneet lapset tarvitsisivat peruskoulussa erilllisiä tukitoimenpiteitä. Hänen mielestään ekspatriaattilapset pitäisi nähdä kouluissa paluumuuttajina, joilla on omat erityistarpeensa. Nämä tarpeet kohdistuvat erityisesti lasten identiteetin tukemiseen ja sosiaalisten suhteiden muodostamiseen.

Yleensä he pärjäävät koulussa hyvin.

Anu Warinowski

- Yleensä he pärjäävät koulussa hyvin, he ovat siis hyviä oppilaita. Tämän vuoksi heidän ongelmiinsa ei koulumaailmassa osata kiinnittää tarpeeksi huomiota, Warinowski sanoo.

Työpaikan pitäisi tukea myös lapsia

Warinowskin mielestä työnantajan pitäisi tukea myös ulkomailta Suomeen palanneen työntekijän perhettä ja lapsia. Väitöskirjassaan Warinowskin tutkimuksen kohteena oli 333 ekspatriaattilasta. Tutkimuksen suurimmat ryhmät olivat ulkomailla liike-elämän palveluksessa ja yliopistotutkijoina olevien vanhempien lapsia.