Hakkerit uhkaavat älytelevisioita

Tietoturvayhtiö F-Secure ennustaa, että haittaohjelmat älytelevisioihin ja eri mobiililaitteisiin yleistyvät ensi vuonna. Viestintäviraston tietoturva-asiantuntijan mukaan jo televisiota hankkiessa on syytä tarkistaa, että laitteen ohjelmistot on suojattu.

Kotimaa
Korealaisnainen esittelee LG:n 72 tuumaista taulutelevisiota.
LG Electronics / EPA

Sekä kannettava että kodinelektroniikka käyttää yhä enemmän internetiä toimintoihinsa, mikä lisää myös tietoturvariskejä. Myös suosiotaan kasvattavat älytelevisiot ovat yhteydessä internetiin. Tästä syystä tietoturvayhtiö F-Secure ennustaa ensi vuodelle lisää tietoturvahakkereiden hyökkäyksiä.

- Tämä tieto kuvaa hyvin alan markkinoita. Älypuhelimet ja -televisiot mahdollistavat yhä useampia tietoturvarikoksia, kertoo Viestintäviraston Cert-fi-yksikön päällikkö Erka Koivunen.

Esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa useisiin digitelevisioihin, joissa oli internetyhteys, hyökättiin yhtä aikaa. Hakkerit yhdistivät digitelevisiot samaan ulkoiseen kanavaan, josta eri digitelevisioiden toimintaa ja tietoja tarkkailtiin.

- Tietokoneeseen verrattuna älytelevisio on loistava paikka häivyttää jäljet. Mikäli hakkeri lähettää haittaohjelman älytelevision kautta vaikka yliopiston tietokoneisiin, haittaohjelman alkuperän jäljitys johtaa ainoastaan kyseiseen televisioon, Koivunen kertoo.

Nykyään rikolliset käyvät eri haittaohjelmista jopa kauppaa keskenään. Mikäli joku löytää tietoturva-aukon verkosta, hän saattaa myydä tiedon toisen rikollisen käyttöön sen sijaan, että raportoisi asiasta eteenpäin.

Miten tietoturvasuojan voi varmistaa?

Tietoturvariskiä lisää se, että älytelevisiot saatetaan unohtaa suojata, vaikka tietokoneen ja älypuhelimen tietoturvaohjelmat olisivatkin kunnossa. Erka Koivusen mukaan ohjelmistopäivitykset on syytä pitää ajan tasalla - jos vaan voi.

- Itse juuri tarkistin oman älytelevisioni ohjelmat, ja ne olivat monta vuotta vanhoja eikä uusia ole vielä saatavilla. Nyt köyhän miehen palomuurina toimii ihan tavallinen adsl-reititin, joka on yhteydessä televisioon.

Älytelevision laitteen ostajille Koivunen antaa muutaman ohjeen: ottakaa opaskirja käteen tai varmistakaa kaupassa, että suojaukset ovat kohdillaan. Helmikuun hakkerointi tapahtui vain niille digitelevisioille, jotka oli ostettu elektroniikkamarketeista, joissa verkkoyhteyksiin ei ollut säädetty salasanaa.

Mitä haittaa verkkovahingoista?

Kuluttaja ei välttämättä edes huomaa, mikäli hänen älytelevisioonsa isketään. Harvalle älytelevisio on vielä sähköpostin tai verkkopankin käyttöä varten, mutta tämäkin on Koivusen mukaan tulossa.

Jos toistaiseksi vahingoitetaan vain tietoliikenneverkkoa eikä henkilön yksityistietoja, mitä vahinkoa hakkereista silloin on?

- Hyvä kysymys - mutta kyllä myös verkon hyvinvoinnista pitäisi huolehtia. Mikäli verkko alkaa käyttäytyä oudosti, sen syy kannattaa selvittää heti, Koivunen neuvoo.

Jos verkko takkuilee älytelevisiossa, kannattaa tarkistaa muiden laitteiden internetyhteydet, sillä monissa älytelevisioissa on Koivusen mukaan vielä heikkouksia. Mikäli muidenkaan verkkojen internetyhteys ei toimi, on syytä ottaa yhteyttä operaattoriin tai tietoturva-asiantuntijoihin. Jos verkossa havaitaan tietoturvarikokseen viittaavia häiriöitä, myös Viestintävirasto kiinnostuu tapauksesta.