Varainkeruuta ulkoistetaan - feissaus hiipuu?

Hyväntekeväisyysmenestys Movember valjasti rahankerääjiksi tavalliset, sosiaalisessa mediassa aktiiviset suomalaiset. Kirkon Ulkomaanapu harkitsee katupalkollisten vähentämistä, jos taviskeräykset ottavat tuulta alleen.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Marraskuussa eturauhassyövän hoitoon varoja hankkinut Movember-liike on ollut tuottoisin kampanja, jossa suomalaiset jokamiehet ryhtyivät kerääjiksi sosiaalisessa mediassa. Keskiviikkona Syöpäsäätiö jakoi viime kampanjan tuottamaa rahaa syöpätutkimukseen yhteensä 204 000 euroa.

Keräystapa on suomalaisittain uusi. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu on joulujen alla markkinoinut "toisenlaisia lahjoja" kuten vuohia tai koulutarvikkeita Afrikkaan. Nyt KUA tarjoaa vaihtoehdon, jossa voi antaa rahaa ystävän omaan nimikkokeräykseen.

Sukankuluttaja Sirpa voi ryhtyä kaveripiirinsä joukkovoimalla raapimaan rahaa vaikka naisten ammattikoulutukseen, haitilaiseen kouluun tai neljään muuhun KUA:n avustuskohteeseen. Kotisohvilta on tähän mennessä aloitettu noin 60 keräyskampanjaa, ja moni tavis on saanut kympin-parin lahjoituksilla satasia kokoon.

Sama kaava päti Movemberissa. Ahkerimmat, yli tonnin kasaajat toivat keräyskassaan vajaat 30 000 euroa. Leijonanosa satojentuhansien potista tuli siis pienistä puroista, vaatimattomammista viiksiprojekteista.

Samaan aikaan tavisten omia hyväntekeväisyyskampanjoita haalivat ainakin jelpi.fi ja Plan Suomi. Miksi taviskampanjat toimivat?

- Poikkeuksellista on hauskuus ja heittäytyminen, toteaa Jan Walden Movember Suomesta.

Hänen mukaansa aika on viimein kypsä some-keräyksille: Movember tuotti nyt noin kolminkertaisesti verrattuna viime vuoteen.

- Ihmiset haluavat enemmän. Ihmiset haluavat seurata, miten keräys kehittyy ja kasvaa sekä asettaa itse sille tavoitteen, sanoo puolestaan Kirkon Ulkomaanavun varainhankintayksikön päällikkö Johanna Karjalainen.

Katumarkkinointi maksaa, sosiaalisen median keräys ei

Katukuvassa hyväntekeväisyys näkyy vahvasti, mutta ei ehkä ikuisesti. Kirkon Ulkomaanavun mukaan feissausta vähennettäisiin, jos suomalaiset innostuisivat lahjoittamisesta sosiaalisessa mediassa. Lahjoitusbisnes siirtyisi läpikulkuaukioiden kiireestä yhä enemmän nettiin, missä ihmiset viettävät luppoaikansa ja tekevät kulutuspäätöksensä.

- Jos tästä tulee tosi paljon tuottoja, silloin ei tarvitsisi investoida niin paljon feissaukseen, sanoo Johanna Karjalainen.

- Sen huippuvuodet saattavat olla takana päin, mutta tässä voi olla järjestökohtaisia eroja. Keräystapana feissaus on kyllä edelleen kannattavaa.

Lahjoittajien katuvärväys ei ole ilmaista, vaan liivinkantajille maksetaan tuntipalkkaa. Sosiaalisen median taviskerääjät tekevät työnsä hyvän mielen voimalla.

Oma ongelmansa hyväntekeväisyysjärjestöille on suoraveloituksen lakkauttaminen 2014. Karjalaisen mukaan ei ole vielä selvää, miten kasvokkain tehtyjen kuukausilahjoitussopimusten laskuttaminen jatkossa luonnistuu.

- Tässä on tällaistakin taustalla, minkä vuoksi pyrimme keksimään uutta.

Toiveita julkkiskerääjistä

Kirkon Ulkomaanavussa uskotaan rinnakkaisiin keräystapoihin. Osa lahjoittaa perinteisellä tilisiirrolla, osa ostaa Toisenlainen lahja -kampanjan vuohia. Tässä vaiheessa nimikkokerääjäksi lähtevät Johanna Karjalaisen arvauksen mukaan lähinnä edelläkävijät, ja tuotto voisi olla 100 000 euron vuosiluokkaa.

- Toisenlainen lahja -kampanja tuotti viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa ja saamaa tavoitellaan tänäkin jouluna. Se kampanja ei ole tullut tiensä päähän.

Nimikkokeräysten menestys lepää taviksissa - julkkikset kuitenkin kelpaisivat vetoavuksi. Jelpissä omia avustuslippaitaan pitävät näyttelijät Minna Haapkylä ja Krista Kosonen, Plan Suomella tv-kasvot Anne Kukkohovi ja Sikke Sumari.

- Sillä on merkitystä, jos tunnetulla henkilöllä on Facebookissa 5 000 seuraajaa. Toisaalta haluamme pitää mielikuvan, että kerääjä on tavallinen ihminen, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Johanna Karjalainen.