Naisvaltuutetut eivät tunnista syrjintää Kokkolassa

Kokkolan kaupunginvaltuustossa istuvista naisista yksi ilmoitti kokeneensa suoranaista syrjintää sukupuolensa takia. Kymmenen valtuutettua ei ole havainnut syrjintää. Muutamalla on kokemuksia jonkinasteisesta vähättelystä, mutta eivät koe tulleensa syrjityiksi. Asiantuntijan mukaan syrjintää ei läheskään aina tunnisteta.

syrjintä
Eurivissä istuvat Alpo Ylitalo, Veikko Laitila, Tuomo Puumala. Roy Sabel keskustelevat seisten.
Ari Vihanta / Yle

Yle Keski-Pohjanmaa tavoitti tasa-arvokokemuksia koskevaan kyselyyn Kokkolan 17 naisvaltuutetusta 15. Yksi heistä on kokenut, että hänen sukupuolensa vaikuttaa siihen, miten häntä kohdellaan tai miten hänen esittämään asiaan suhtaudutaan.

Muutamalla vastaajalla oli joitakin vähättelykokemuksia, mutta he eivät olleet silti kokeneet sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Kymmenen naista oli ehdottomasti sitä mieltä, että Kokkolan kunnallispolitiikassa ei syrjitä sukupuolen perusteella.

- Me naiset ja miehet olemme kaikki hyvin erilaisia. Meillä on omat taustamme ja kokemuksemme, millä tavalla katsomme maailmaa. Jotkut ovat hyvinkin valveutuneita ja tunnistavat erilaisia yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintätapoja, selittää kyselyn hajontaa Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön ylitarkastaja Annamari Asikainen.

Asikaisen mukaan sukupuolisyrjintää on usein vaikea tunnistaa.

- Syrjintäkokemuksiin liittyy aina monenlaisia piirteitä. Sukupuolen lisäksi esimerkiksi puoluekanta ja muut tekijät saattavat vaikuttaa siihen. Eli läheskään kaikki eivät tunnista, että kyseessä voisi olla sukupuoleen perustuvasta syrjintä vaan he ajattelevat, että tässä on kyse alueellisesta tai jostakin muusta seikasta. Varsinkin paikallispolitiikassa voi olla tällaisia tekijöitä, sanoo Asikainen.

Vähättelyä joskus kokeneen valtuutetun kommentista paistavat syrjinnän eri syyt.

- Aluksi tuntui, ettei minua kuunneltu kun tulin pienemmältä paikkakunnalta ja olin nainen. Enää en tunne niin.

Miten syrjintäkokemus syntyy?

Ainoana suoranaista syrjintää kokenut valtuutettu kokee, että miesten esityksiin suhtaudutaan toisin kuin naisten esityksiin.

- Olen kohdannut suoranaista ”tytöttelyäkin”. Naisten esityksiin suhtaudutaan suorastaan vähätellen. Naisen esille ottamat asiat yritetään jopa täydellisesti vaikenemalla saada pois käsiteltävien asioiden listalta. Jos nainen sitten ryhtyy ajamaan asiaansa ja perustelee asiallisesti esityksensä ja vieläpä esiintyy jämäkästi, saa nainen helposti riidankylväjän ja kiukuttelijan (= hankalan tapauksen) maineen.

- Kaikkein harmillisimpana olen kokenut sen, että vanhoja ja totuttuja menettelytapoja kyseenalaistava ja uutta esittävä nainen leimataan hyvin helposti vallanhaluiseksi ja varsinkin naisten välillä käydyt keskustelut ovat heti ”valtataisteluita”.

Naiset kokevat myös eri tavoin, milloin sukupuolikortti nousee miesleiristä esiin. Muutamien mielestä ongelmia ilmenee julkisuudelta suljetuissa kokouksissa kuten kaupunginhallituksessa tai lautakunnissa. Toiset kokevat välihuutelun julkisissa valtuuston kokouksissa kiusalliseksi ja sukupuolesta johtuvaksi.

- Hallitustyöskentelyssä tasa-arvoinen kohtelu riippuu aivan puheenjohtajasta. On heitä, jotka antavat puheaikaa enemmän miehille, huomaavat parhaiten miesten puheenvuoropyynnöt, vähättelevät naisen puheenvuoroa. Jos nainen puhuu teknisistä asioista (siis osaa ne) ei oteta todesta. On heitä, jotka kohtelevat kaikkia tasapuolisesti.

- Kyllä esimerkiksi kaupunginhallituksen pöydän ympärillä, jossa käydään kiivaimmat keskustelut, naisten ääni on yhtä " painava" kuin miestenkin. Tietyn asteinen naisten "syrjiminen" valtuuston kokouksissa pilkahtaa joskus päälle puhumisena ja välihuutoina, mutta ne on syytä jättää omaan arvoonsa.

Vain osa syrjinnästä tulee ilmi kyselyissä

Yle Keski-Pohjanmaan kyselyssä tuli selkeästi ilmi, että kokkolalaiset naispoliitikot eivät ole keskustelleet keskenään syrjinnästä. Sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää kokenut uskoo, etteivät monetkaan naisvaltuutetut myönnä kokeneensa syrjintää

- Ehkä kyse on siitä, miten kukin syrjinnän määrittelee, mutta jotenkin on sellainen tuntuma, ettei ongelmaa tunnisteta tai haluta tunnistaa … eikä ainakaan sitä sitten myönnetä.

Asiantuntijan mukaan kyselyissä tulee esille yleensä vain jäävuoren huippu.

- On aivan selvää, että meillä on syrjintämekanismeja olemassa eli vaikka niitä ei huomatakaan, niin kyllä ne ovat ihan todellisuutta, sanoo Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön ylitarkastaja Annamari Asikainen.

Ensi vuonna työnsä aloittavan Kokkolan kaupunginvaltuuston 51 jäsenestä naisia on vain 14.

- Naisvaltuutettujen määrä väheni uudessa valtuustossa, joka on todella iso murhe minulle henkilökohtaisesti.