Ksylitolin käyttö hämmentää - päiväkodeille valtakunnalliset ohjeet

Helsinki jakaa jatkossa ksylitolipastilleja vain esikouluikäisille. Vanhemmat eivät ymmärrä, miksi terveellisenä pidetty tapa kyseenalaistetaan.

Kotimaa
Väinö Loikkanen syö ksylitolia.
Helsinkiläinen Väinö Loikkanen syö ksylitolipastillin tai -purukumin jokaisen ruokailunsa jälkeen.Yle

Suurin osa helsinkiläisistä päiväkotilapsista jää jatkossa ilman ksylitolipastilleja. Kaupungin päätös luopua pastillien jakamisesta ruokailujen yhteydessä muille kuin esikouluikäisille on poikinut kyselyitä sosiaali- ja terveysministeriöön saakka.

Helsinki perusteli linjausta muun muassa rahankeräyksen säännöillä, mutta samalla esitettiin myös lääketieteellinen syy: Ksylitolin tehot menevät pieniltä lapsilta hukkaan, koska aine ei viivy suussa kyllin kauan vaikuttaakseen.

Vanhemmat eivät ymmärrä, miksi terveellisenä pidetty tapa tunnutaan kyseenalaistettavan. Asiaa on puitu mielipidepalstoilla ja blogeissa (siirryt toiseen palveluun).

Ministeriössä katsotaan kuntien hammashoitoloiden ksylitolilinjausten vaihtelevan nyt siinä määrin, että valtakunnalliselle ohjeistukselle on hyvinkin tilausta.

- Kunnissa on niin monenlaisia käytäntöjä ja epätietoisuutta, että tällaisen ohjeen muodostaminen olisi lähtökohtaisesti tarpeen. Lähikuukausina on tarkoitus laatia se ohje, kertoo lääkintöneuvos Anne Nordblad STM:stä.

Tutkimustulokset jättävät tulkinnanvaraa

Ksylitolin vaikutuksesta juuri pienten lasten suunterveyteen on melko vähän tutkimusta. Karieksen hallinnasta on kirjattu ohjeita muun muassaKäypä hoito -suosituksiin (siirryt toiseen palveluun). Omahoito-ohjeissa suositellaan päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä, mutta ohjeet eivät ota erikseen kantaa alle kouluikäisiin.

Kunnissa on niin monenlaisia käytäntöjä ja epätietoisuutta, että ohjeen muodostaminen olisi tarpeen.

Anne Nordblad

Asiantuntijoiden mukaan tutkimustulokset ovat vaihtelevia.

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen professorin Satu Alaluusuan mielestä ksylitolipastillit eivät mene pienillä lapsilla hukkaan, vaikka ne olisivat suussa vain vähänkin aikaa. Aine jää hänen mukaansa pureskeltaessa hampaiden uurteisiin ja ehtii vaikuttaa.

- Reikiintyminenhän voi alkaa vaikka kuinka aikaisessa vaiheessa. Mitä aiemmin päästään ehkäisyyn, sitä parempi. 5 - 6-vuotiaalla voi olla jo liian myöhäistä, Alaluusua sanoo.

Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen dosentti Eva Söderling ymmärtää eriäviä näkemyksiä pienten lasten saamista hyödyistä paremmin.

- Tässä on itse asiassa kyse siitä, että ihan pienille lapsille ei käytännön syistä voida antaa niin suuria ksylitoliannoksia, että ne olisivat hoitavia. Sen sijaan esikouluikäisten ja koululaisten kohdalla se on jo mahdollista, Söderling sanoo ja jatkaa.

Ihan pienille lapsille ei voida antaa niin suuria ksylitoliannoksia, että ne olisivat hoitavia.

Eva Söderling

- Kyse ei ole pastillin liukenemisesta vaan ihan grammamäärästä.

Ksylitoli ei korvaa harjaa

Yksimielisyyttä ksylitolin ja pienten lasten suhteesta löytyy myös. Esimerkiksi Alaluusua ja Söderling toteavat kuin yhdestä suusta, että ksylitolin syöminen aivan pienestä pitäen toimii joka tapauksessa hyvän terveyskäyttäytymisen opettelemisena.

Eikä kukaan tutkija väitä, että ksylitoli korvaisi hampaiden pesemisen vaan se on silkka lisä puhdistamisen ohessa. Suomalaislasten harjaustottumukset ovat eurooppalaisessa vertailussa heikolla tasolla.

- Ensimmäinen lähtökohta on huolehtia harjauksesta fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä, lääkintöneuvos Anne Nordblad tähdentää.