Thaimaan rahaa käytetään vale-euroina

Moni ulkomaanmatkaaja kantaa Suomeen kolikkoja, joilla voi yrittää huijata esimerkiksi kaupan kassaa. Eniten samannäköisiä lajitovereita löytyy kahden euron kolikolta.

Kuva: Lasse Laitinen / Yle

Ulkomailla matkustaessa törmää usein melko lailla euroilta näyttäviin kolikoihin. Erehdyttävästi kahden euron kolikkoa muistuttavia rahoja löytyy muun muassa Egyptistä, Turkista, Latviasta, Italiasta ja Thaimaasta.

Osa kotimaahan palanneista kokeileekin käyttää kolikkoja maksuvälineenä.

- Jos tarjoat väärää rahaa kaupassa ja tiedät sen itse, olet syyllistynyt rikokseen. Rangaistusmaksimi tästä rikoksesta on vankeutta, muistuttaa rikosylikomisario Jorma Alvila Joensuun poliisista.

Jos tarjoat väärää rahaa kaupassa ja tiedät sen itse, olet syyllistynyt rikokseen.

Rikosylikomisario Jorma Alvila

Alvilan mukaan Pohjois-Karjalassakin väärään rahaan törmätään viikottain. Selvästi suurin osa tapauksista on väärennettyjä seteleitä. Vääriä kolikoitakin liikkuu, mutta poliisille niistä ilmoitetaan aniharvoin.

Pelikoneet söivät bahtia 2000-luvun alussa

Vääriin kolikoihin Suomessa törmää kuitenkin silloin tällöin. Yleensä kyseessä on kahden euron kolikkoa muistuttava raha, kuten kymmenen Thaimaan bahtin kolikko. Aasian matkailun yleistyessä 2000-luvun alussa lanttia hamstrattiin matkakohteissa pussitolkulla kotimaahan kuljetettavaksi.

Syy oli siinä, että Raha-automaattiyhdistyksen pelikoneet luulivat muutaman kymmenen eurosentin arvoista kolikkoa kahden euron kolikoksi.

- Sittemmin ongelma korjattiin rahalukkoihin tehdyillä ohjelmapäivityksillä. Optisia ja sähkömagneettisia mittareita käyttävä rahalukko tunnistaa kolikon kymmenien eri arvojen mukaan. Se mittaa muun muassa kokoa, painoa, vierintäarvoja, magneettisuutta, selvittää RAY:n viestintäpäällikkö Miikka Kimari.

Kimarin mukaan päivitykset ovat vähentäneet automaateissa kiertävän väärän rahan määrän erittäin pieneksi. Vielä markka-aikana väärinkäytökset olivat yleisempiä. Tuolloin useat pelikoneet erehtyivät luulemaan tiettyjä Venäjän ruplia markoiksi.

Euroopan lähialueilla on tehtaita, jotka tekevät nimenomaan kahden euron kolikoita ja niitä kulkeutuu myös tänne.

Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson

Moni muistaa 1990-luvulta myös vanhan viisikymmenpennisen, jota pajatsot luulivat uudeksi viiden markan kolikoksi.

- Muistan itsekin pelanneeni sillä, Kimari kertoo.

Myös kolikkoväärennöksiä liikkeellä

Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson arvelee, että osa valtioista haluaa syystä tai toisesta painaa toisia valuuttoja muistuttavaa rahaa. Hän pitää kahden euron kolikkoa kuitenkin edistyksellisenä.

- Kolikon keskiö on ikään kuin hampurilainen, sillä se koostuu kolmesta osasta. Keskimmäisin osa on magneettinen kalvo, joka antaa impulssin ja erottaa sen muista kolikoista.

Gustafssonin mukaan Suomessa liikkuu silloin tällöin myös väärennettyjä kahden euron kolikkoja.

- Euroopan lähialueilla on tehtaita, jotka tekevät nimenomaan kahden euron kolikoita ja niitä kulkeutuu myös tänne.

Maailmanlaajuisesti kolikkojen väärinkäyttöä pyrkii vähentämään Ranskan rahapajan yhteydessä toimiva kolikkorekisteri, jonka sääntöjen alaisuudessa on Gustafssonin mukaan 50-60 valuuttaa. Kolikkorekisteriin osallistuvat rahapajat pysyvät näin ajan tasalla muiden valuuttojen kolikkojen mitoista ja ominaisuuksista.