80-vuotias Väinö H. Broman sai yrittäjyyden verenperintönä

Broman Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Väinö H. Broman täyttää 80 vuotta lauantaina Joensuussa. Syntymäpäiväsankari teki isänsä kanssa historiallista autokauppaa Japanista jo 50 vuotta sitten. Vuonna 1965 hän perusti ensimmäisen oman yrityksensä, Pielisensuun Auton Joensuuhun.

Kotimaa
Väinö H. Broman.
Jouki Väinämö / Yle

Pielisensuun Autosta on kasvanut Broman Group Oy. Se on nykyään kahden kauppaketjun, AD Varaosamaailman ja Motonetin, muodostama konserni.

Autojen varaosa- ja tarvikemyyntiin erikoistunut varavakainen yhtiö toimii 24 paikkakunnalla. Työntekijöitä on yli 800. Liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa.

Kun Väinö H. Broman aloitteli yritystään vuokratiloissa Joensuun Suvantokadulla, hän ei osannut kuvitella, mihin kaikki lopulta johtaa.

- Halu oli kova. Olin saanut koulutuksen autoalalle Yhdysvalloissa, Englannissa ja Ranskassa. Oli itsestään selvää, että kun piti Helsingistä pääomien puutteessa lähteä pienemmälle paikkakunnalle, tämä oli Joensuu, jossa olimme viettäneet kesät aina 15 ikävuoteen saakka.

Isän tietä jatkaen

Väinö H. Broman on jatkanut tietä, jonka hänen isänsä viitoitti ennakkoluulottomalla ja rohkealla toiminnallaan. Eric-isä perusti 1950-luvun lopussa Helsinkiin Autokeskus Oy:n. Bromanit toivat ensimmäiset Datsunit Suomeen.

Minä olin sitä ostosopimusta Japanissa tekemässä.

Väinö H. Broman

- Minä olin sitä ostosopimusta Japanissa tekemässä. 713 autoa tuli 1962 syksyllä maahan, ja niiden myynti ei tietysti ollut hyvin herkkua. Isäni sai erikoisnimen "Harakiri Broman".

Datsunit alkoivat kuitenkin tehdä kauppansa. Eric Broman kuoli hetkeä ennen kuin viimeisetkin Bluebirdit oli saatu ostajille. Liike meni myyntiin, ja Väinö H. Broman muutti siis Joensuuhun.

Ja mitä japanilaisten autojen myöhempään menekkiin Suomessa tulee, se onkin voittajien historiaa.

Vekselit unohtuvat golfissa

Väinö H.Broman on toiminut vuosikymmeniä työnsä ohessa hyvin aktiivisesti eri aloilla muun muassa järjestötoiminnassa. Hän on ollut myös huipputason uheilija.

Golfista hänellä on SM-mitaleita. Ampumaurheilussa hän on ollut Suomen edustajana olympiahaulikossa Rooman olympiakisoissa vuonna 1960. Väinö H. Broman sanoo, että urheiluharrastuksissa pysyy kunnossa ja työasiat unohtuvat.

- Ensinnäkin fyysinen kunto on hyvä. Golfissahan kävellään päivittäin vähintään noin kahdeksan kilometriä. Nuorempana kierrettiin parikin kierrosta.

Se vaati äärimmäistä keskittymistä.

Väinö H. Broman

- Yrityksissä on tietyt asiat. Niistä pääsee eroon, kun pelaa kierroksen golfia. Ei ole varaa ajatella, onko vekseleitä vedossa vai eikö ole. Pelataan golfia. Seuraavana päivänä taas katellaan, mitäs nyt tehdään.

- Ampumaurheilu oli samanlaista. Ei siinä voinut ajatella mitään muuta kuin itse suoritusta. Se vaati äärimmäistä keskittymistä.

Ketkä seuraavat isoisää?

Väinö H. Broman on äitinsä puolelta tunnettua pohjoiskarjalaista Cederbergin kauppias- ja liikemiessukua. Cederbergit perustivat esimerkiksi Joensuuhun Penttilän sahan, joka oli 1900-luvun alkupuolella Pohjoismaiden suurin sahalaitos.

Väinö H. Bromanin vaimo Riitta on syntyjään kuulua Reenpään kustantajasukua. Kauppaneuvos sanoo, että yrittäjähenkinen tausta on vaikuttanut suuresti hänen elämäänsä.

- Totta kai sillä on merkitystä että on jo lapsuudessa saanut tällaisen ajatusmaailman.

- Kyllä tällä on sellainen velvoite. Pitää yrittää tehdä parhaansa eikä vain näperrellä.

Tällä hetkellä Väinö H. Broman on konsernin hallituksen puheenjohtajana stragisena neuvonantajana. Pojat, Harri ja Eero, ovat operatiivisessa johdossa.

- Lapsenlapsissamme, joita on yhdeksän, on selvästi nähtävissä joitakin, jotka ovat kiinnostuneet yrityksen jatkamisesta. Ja sehän olisi kaikista onnistuneinta, että näin voisi tapahtua, 80-vuotias isoisä toivoo.