Väitös: kaatopaikkakaasuja hyödynnetään liian vähän

Kaatopaikkakaasujen käsittely aloitetaan useilla kaatopaikoilla liian myöhään. Pääasiassa hiilidioksidista ja metaanista koostuva kaasu aiheuttaa ilmastonlämpenemistä.

kaatopaikat
Kaatopaikka
Kukkuroinmäen kaatopaikkaYle

Kaatopaikkakaasujen keräämisessä ja käsittelyssä on paljon tehostettavaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa torstaina tarkastettavan väitöskirjan mukaan kaasujen käsittely aloitetaan useilla kaatopaikoilla niin myöhään, että se lisää merkittävästi kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia.

Diplomi-insinööri Antti Niskanen huomauttaa väitöksessään, että kaatopaikkakaasu aiheuttaa muun muassa ilmastonlämpenemistä. Kaasujen käsittely olisikin aloitettava mahdollisimman aikaisin, jotta kaasua vapautuisi mahdollisimman vähän.

Pääasiassa hiilidioksidista ja metaanista koostuvaa kaatopaikkakaasua voi hyödyntää esimerkiksi lämmön- ja sähköntuotannossa.

Ilmastomuutoksen lisäksi kaatopaikkakaasu aiheuttaa yläilmakehän otsonikatoa, otsonin muodostumista alailmakehässä, happamoitumista ja rehevöitymistä.

Kaasut syntyvät biohajoavista jätteistä

Suomessa yhdyskuntajätteestä merkittävä osuus on perinteisesti sijoitettu kaatopaikoille. Kaatopaikoille sijoitetun jätteen joukossa on huomattavasti biohajoavaa ainesta, mikä aiheuttaa kaatopaikkakaasun muodostumista.

Kaatopaikkakaasun osuus jätehuollon kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on erittäin merkittävä. Vuonna 2010 kaatopaikoilla syntyi noin 85 prosenttia jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä.