Suomen ensimmäinen kettusirkku lennähti Utön saarelle

Suomen ensimmäinen kettusirkku on löytynyt tänä aamuna Utön saarelta. Kettusirkku elää Pohjois-Amerikassa, mutta jo joulukuun alussa Viron Haapsalusta löytyi Eurooppaan harhautunut kettusirkku.

luonto
Kettusirkku
Kettusirkku (Passarella iliaca)Jorma Tenovuo

Suomen ensimmäisen kettusirkun löysi Utön saarella asuva lintuharrastaja Jarmo T Koistinen. Selkeästi tunnistettava lintu löytyi Utön kotiseutumuseon vieressä olevalta ruokinnalta.

- Jarmo hälytti minut paikalle ja sain napattua linnusta muutaman kuvan. Se oli paikallaan kymmenisen minuuttia ja hävisi sitten näköpiiristä, kertoo utöläinen lintuharrastaja Jorma Tenovuo.

Jo toinen jenkkilaji Utössä

Kettusirkku elää Pohjois-Amerikassa. Lintu on tätä ennen nähty vain kolme kertaa Euroopassa, ensimmäisen kerran Islannissa vuonna 1944 ja sitten Irlannissa vuonna 1961.

- Virossa joulukuun alussa nähty lintu näyttäisi kuvien perusteella olevan eri yksilö, pohtii Tenovuo.

Lokakuussa 2008 Utöstä löytyi toinen jenkkiläinen huippuharvinaisuus viirukerttuli.

Pohjois-Atlantin kovat myrskyt tuovat näitä harvinaisia jenkkilajeja  läntiseen Eurooppaan

Jorma Tenovuo

- Pohjois-Atlantin kovat myrskyt tuovat näitä harvinaisia jenkkilajeja läntiseen Eurooppaan. On kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että niitä löytyy Suomesta asti. On hyvää tuuria, että nämä kaksi megararia on löytynyt Utöstä, iloitsee Tenovuo.

Kettusirkku elää laajalla alueella Pohjois-Amerikan keski- ja pohjoisosissa. Yleensä se talvehtii Yhdysvaltain eteläosissa. Jos Birdlife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, tulee siitä Suomen 471. laji.

Nyt lajeja on nähty 468, mutta käsiteltävinä on vielä tämän kettusirkun lisäksi kahden muun lajin havainto.

Hankala taival

Utössä on ympäri vuoden runsaasti lintuharrastajia. Saaressa on nähty tähän mennessä 294 lintulajia. Torstaina paikalla olivat vain Koistinen ja Tenovuo.

- Lintu nähtiin niin aikaisin, etteivät bongarit ehtineet aamupäivän yhteysalusvuorolle. Puhelin on soinut kuitenkin tiuhaan, joten eivätköhän ensimmäiset bongarit ehdi venekydillä saareen valoisana aikana, veikkaa Tenovuo.