Piisin pökköä voi riivata homepilkku

Viime aikojen kireät pakkaset ovat jouduttaneet jälleen polttopuun kysyntää. Polttopuun taso on ollut tänä vuonna kuitenkin viime vuosia heikompi.

Kotimaa
Koivuklapit valmiina kuivattavaksi.
Koivuklapit valmiina kuivattavaksi.YLE Keski-Suomi / Niina Ryyppö

Kesän ja syksyn sateet ovat vaikeuttaneet tänä vuonna polttopuun kuivumista. Keski-Suomessa luonnonkuivatusta käyttäneiden klapiyrittäjien polttopuueristä pilalle on mennyt homeen ja kosteuden vuoksi paikoitellen jopa 20-50 prosenttia.

Vuosina 2011 ja 2010 kesät olivat aika kuivia. Ne antoivat ehkä vähän turhankin hyvän kuvan luonnonkuivauksesta ja klapibisneksestä.

bioenergia-asiantuntuntija Veli-Pekka Kauppinen Suomen Metsäkeskuksesta

Etenkin uusille yrittäjille sateisen kesän vaikutukset saattoivat tulla yllätyksenä.

- Nyt klapi on alkanut käydä kaupaksi ja kysyntä on ollut aika hyvä. Vuosina 2011 ja 2010 kesät olivat aika kuivia. Ne kesät antoivat ehkä vähän turhankin hyvän kuvan luonnonkuivauksesta ja klapibisneksestä, arvioi bioenergia-asiantuntuntija Veli-Pekka Kauppinen Suomen Metsäkeskuksen toimipisteestä Saarijärveltä.

Äänekoskelaisen polttopuuyrittäjä Sami Vertaisen klapieristä kosteus vaurioitti noin 40:ää prosenttia. Harmaantunutta polttopuuta ei voi myydä ensiluokkaisen hinnalla. Euroina kosteuden aiheuttamat haitat nousevat Vertaisen arvion mukaan joihinkin tuhansiin euroihin.

Klapipula ei vaivaa

Klapiyrittäjän mukaan viime vuoden kaltaista klapipulaa ei ole näköpiirissä. Syynä siihenkin on sadekesä.

- Klapien kysyntä oli sadekaudella ihan olematonta. Sen takia varastoissa saattaa olla enemmän puuta, kuin mitä olisi ollut edellisen kovan talven jälkeen. Silloin kysyntä alkoi jo heinäkuussa, nyt vasta elo- syyskuussa, Vertainen kertoo.

Suurimmat klapiyrittäjät myyvät polttopuuta enimmillään noin 1000-2000 irtomottia vuodessa. Tämän kokoluokan klapiyrityksiä on Keski-Suomessa kymmenkunta.

Pääasiassa polttopuiden myynti on Keski-Suomessa edelleen sivuelinkeino. Säännöllisesti polttopuuta myyviä yrityksiä on maakunnassa metsäkeskuksen arvion mukaan noin sata.