Ministeriö puolustaa jäteviennin rajoittamista

Ympäristöministeriön mukaan Suomen tiukka linja energiajätteen ulkomaille viennissä perustuu EU:n jätedirektiivin  omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteeseen. Ministeriössä jätteen viennin säätelyä pidetään tarpeellisena.

jätteet
Perämeren jätehuoltoyhtiön jätekeskus Tornion Riukkajängällä.
YLE / Päivi Köngäs

Ympäristöneuvos Riitta Levinen ministeriöstä toteaa, että direktiivi mahdollistaisi Suomen rajojen sulkemisen kokonaan yhdyskuntajätteiden vienniltä, koska direktiivin mukaan jäsenmaiden tulee huolehtia loppukäsiteltävän ja sekalaisen yhdyskuntajätteen poltosta omissa maissaan.

- Viennin suhteen on huomioitava myös jätehierarkia. Jos jätettä pystytään viemään liian halvalla ulkomaille poltettavaksi, ei se kannusta esimerkiksi kierrätykseen, Levinen sanoo.

Jätteiden viennin hankaluutta naapurimaahan pohditaan parhaillaan muun muassa Perämeren Jätehuoltoyhtiössä, missä valmistaudutaan kilpailuttamaan jätteenpoltto Suomen ja Ruotsin laitoksissa.

Yhtiössä kummastellaan Suomen jätelain säädöstä, jonka mukaan ulkomaisen jätteenpolttolaitoksen tarjouksen on oltava 60 prosenttia kotimaisen laitoksen tarjousta halvempi, jotta se voisi tulla valituksi. Hankintalaki taas määrää, että on valittava kokonaistaloudellisin vaihtoehto.

Tiukat lupaehdot kotimaisten laitosten turvaksi

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee Suomessa voimaan vuonna 2016. Riitta Levisen mukaan tiukalla jätteen vientilupakäytännöllä halutaan myös varmistaa kotimaisten jätepolttolaitosten suunnittelu ja toimivuus.

- Jotta Suomeen pystytään rakentamaan riittävän hyvätasoinen laitoskapasiteetti tällaisten jätteiden käsittelyä varten, on niiden toiminta pystyttävä turvaamaan ja mitoittamaan tietyn jätevirran mukaan. Jos jätteitä lähdetään viemään ulkomaille, Suomeen tarvittavien laitosten toiminnan suunnittelu muuttuu vaikeaksi.

Uskoisin, että tätä kapasiteettia on rakentumassa jokseenkin tarvittava määrä. Jos ei ole tarpeeksi, niin sehän on sitten syy, jolla jätteen vientiä ulkomaille voidaan perustella.

Pohjoisen toiveita huomioitu

Ministeriöstä todetaan, että toki jätelaissa on otettu huomioon lappilaisten toiveet saada tehdä yhteistyötä energiajätteen polton kilpailuttamisessa esimerkiksi juuri Ruotsin suuntaan.

- Toiminnan on kuitenkin perustuttava alueelliseen yhteistyöhön, jossa sopijaosapuolina ovat kunnat ja niiden viranomaiset, Levinen kertoo.

Tulkintaeroja on silti. Suomen ympäristökeskus edellyttää, että yhteistyötä tehdään rajakuntien kesken, mikä taas ei mahdollistaisi esimerkiksi Meri-Lapin alueen jätteiden kuljettamista Bodenin laitokselle.

- Nähdäkseni tämä rajakuntavaatimus ei ole ehdoton, kunhan sopijapuolina ovat kunnat. Toisaalta ratkaisu on ympäristökeskuksen käsissä, Levinen kertoo.