Suomalaiset marjajalosteet maistuvat Aasiassa

Aasiassa on paljon kiinnostusta mustikkaa kohtaan. Luonnonmustikan osuus mustikkamarkkinoista on kuitenkin vasta muutamia prosentteja. Marjanviennin kasvu edellyttää kunnollista marjasatoa ja ulkomaalaisten poimijoiden määrän lisäämistä.

talous
Kaksi valkotakkista työntekijää puhdistaa pakastemarjoja.
Hanne Kinnunen / Yle

Talvella kotitaloudet tyhjentävät pakastimiaan kesän sadosta. Samoin tekevät marjanjalostajat, joille talvikuukaudet ovat kiireistä aikaa. Suomussalmelainen Kiantama jalostaa marjoista muun muassa mehuja, kuivattuja marjoja ja marjajauheita sekä teollisuuden että kuluttajien tarpeisiin.

Kiantaman suurimmat vientialueet löytyvät Kaukoidästä ja Keski-Euroopan saksankielisistä maista. Toimitusjohtaja Vernu Vasunta uskoo, että seuraavan neljän tai viiden vuoden aikana kasvua tulee kymmenen prosenttia vuosittain.

- Jos katsotaan pelkästään Kiinaa yksittäisenä markkina-alueena, niin Kiina oli muutama vuosi sitten mustikantuoja Eurooppaan. Kahteen viime vuoteen ei ole ollut, koska kaikki kiinalaiset mustikat käytetään Kiinassa, ja siellä on jopa pula mustikasta, sanoo Vasunta.

Luonnonmustikassa on paljon potentiaalia, sillä Vasunnan mukaan villin mustikan osuus mustikkamarkkinoista on muutamia prosentteja pensasmustikkaan verrattuna.

- Villimustikan antosyaani (siirryt toiseen palveluun)pitoisuus on viisinkertainen viljeltyyn mustikkaan verrattuna. Se on ollut se pelastus, että sillä on vahva kysyntä terveystuotteena, kertoo Vasunta.

Aasiassa vasta pintaraapaisu

Kiantaman viennistä menee Kiinaan tällä hetkellä parikymmentä prosenttia. Aasiassa terveystuotteina pidetyt marjajalosteet kiinnostavat, ja toimitusjohtaja Vernu Vasunta uskoo, että Aasian markkinoista on nähty vasta pintaraapaisu.

Kiinaan kohdistuu kovia odotuksia, mutta muun muassa Etelä-Koreaan on viety viime vuosina enemmän ja enemmän mustikkajauhetta.

Villimustikan antosyaanipitoisuus on viisinkertainen viljeltyyn mustikkaan verrattuna.

Vernu Vasunta

- Korea on ollut meillä kohta kymmenkunta vuotta. Se alkoi hyvin pienestä, ja on kasvanut 3 - 4 viime vuoden aikana hyvinkin isoksi, kertoo Vasunta.

Aasiassa syödään marjoja ja marjatuotteita samasta syystä kuin Suomessakin, ihmiset haluavat syödä terveellistä ravintoa.

- Meillä on vahva perimätieto ja osittain myös vahvaa tutkimusta taustalla, että marjat ovat terveellistä ruokaa. Me kyllä näemme, että tämä trendi edelleen jatkuu. Uskomme siihen vahvasti.

Vienti tarvitsee ulkomaalaisia poimijoita

Vuonna 2012 teollisuus osti Suomessa 14 miljoonaa kiloa marjoja, joista 10 - 11 miljoonaa kiloa menee vientiin.

- Suomen teollisuuden käyttämä marjamäärä on hyvin pieni. Ne ehkä saattaisivat löytyä kotimaasta, mutta kaikki vientimäärät jäisivät pois, kertoo Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

Marja-alan kasvuodotuksiin tarvitaan siis ulkomaalaisia marjanpoimijoita, jotka poimivat nyt 90 prosenttia marjanjalostajien tarpeesta.

- Olemme laskeneet, että ulkomaalaisten poimijoiden määrä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuosittain, mutta sen lisäksi tarvitaan ponnisteluja myynnissä ja tuotekehityksessä, että tavoitteet saavutetaan, sanoo Vasunta.