Kulttuurierot näkyvät synnytyssalissa

Kokenut Etelä-Karjalan keskussairaalan kätilö kertoo, että monet ulkomaalaiset synnyttäjät omaavat luonnollisen ja aktiivisen synnyttämisen taidon. Kätilö antaa kehuja myös suomalaisille synnyttäjille, jotka ovat myös aktivoituneet omissa synnytyksissään.

terveys
Nainen makaa synnytyssängyssä, kone piirtää paperille vauvan sydänkäyrää.
Heikki Haapalainen / Yle

Etelä-Karjalan keskussairaalan kätilö ja synnytysosaston apulaisosastonhoitaja Tuula Lindh omaa pitkän kokemuksen synnytyksistä. Etelä-Karjalan alueella asuu paljon ulkomaalaisia äitejä ja joinakin päivinä huoneiden ovissa olevat nimet ovat kaikki ulkomaalaisperäisiä. Viimeiseksi torstaina synnytyksessä oli sairaalahenkilökunnan lisäksi apuna myös tulkki.

- Tulkit ja viittomakieli ovat meillä ahkerassa käytössä. Pakolaiskeskuksesta tulee meille synnyttämään sellaisiakin äitejä, joille emme löydä tulkkia. Kyllä heidänkin kanssa pärjätään.

"Kauempaa tulevilla on pystyssäolon taito"

Pakolaiskeskuksesta tulevien ulkomaalaistaustaisten äitien lisäksi Etelä-Karjalan keskussairaalassa käyvät synnyttämässä myös maakunnassa asuvat venäläisäidit. Venäläisväestön kanssa on usein helppo kommunikoida.

- Venäläisistä moni osaa suomea, tai voimme kommunikoida suomeksi puolison avulla, kertoo kätilö Tuula Lindh.

Lindh kertoo, että monet ulkomaalaiset äidit ovat aktiivisia synnyttäjiä.

- Kauempaa tulevat äidit haluaisivat olla jatkuvasti liikkeellä, tätä vaikeuttaa esimerkiksi sydänkäyrien mittaaminen. Heillä on luonnollinen pystyssäolon taito. He liikkuvat paljon ja käyttävät jumppapalloa, se on luonnollinen synnytystapa.

Etelä-Karjalan keskussairaalan kätilö ja synnytysosaston apulaisosastonhoitaja Tuula Lindh antaa kehuja myös suomalaisille äideille.

- Suomalaisetkin äidit ovat nykyään paljon aktiivisempia synnyttäjiä kuin ennen.