Lappiin halutaan edelleen lentomäki

Kansainvälisen Hiihtoliiton mäkikomitean puheenjohtajan Jouko Törmäsen mielestä Lapissa tehtyjä lentomäkisuunnitelmia ei saa haudata, vaikka Suomen mäkiurheilu ei nyt kirkkaimmin loistakaan. Törmänen sanoo, että taloudellisen ajan parantuessa Lapin lentomäkisuunnitelmat voidaan helposti päivittää ja jatkaa hankkeen kehittämistä.

urheilu
Kansainvälisen mäkihyppykomitean puheenjohtaja Jouko Törmänen
Kansainvälisen mäkihyppykomitean puheenjohtaja Jouko Törmänen

Lapissa lentomäelle on kaavailtu kahta eri paikkaa, Kemijärvellä Suomutunturia ja Ylitorniolla Aavasaksaa. Jouko Törmänen tähdentää, että lentomäet ovat yhä lajin kruunuja ja niiden suosio vain kasvaa. Niin urheilijat kuin yleisökin haluavat isompiin mäkiin.

Kemijärven ja Ylitornion lentomäkisuunnitelmat ovat eläneet hiljaisia aikoja, mutta ovat kuitenkin olemassa kuntien keskeisinä hankkeina. Myös Lapin liitto on jo vuosia sitten nimennyt lentomäen yhdeksi kärkihankkeistaan. Toistaiseksi rahapula on estänyt lentomäen rakentamisen.

Oli pitkä kausi, jolloin totuimme jatkuvaan menestymiseen.

Jouko Törmänen

Suomun mäki noudattaa perinteistä mäkisuunnittelua, mutta Aavasaksa avaa uutta uraa katetulla rakennelmallaan. Se näkyy myös arvioiduissa hinnoissa. Parin vuoden takaisen arvon mukaan Suomun lentomäki maksaisi noin 13 miljoonaa euroa, kun Aavasaksalla mennään lähes 40 miljoonassa.

Mäkiurheilu tilapäisessä lamassa

Vanha mäkimestari, Lake Placidin olympiavoittaja (USA 1980) Jouko Törmänen tähdentää, että huippu-urheilussa menestyminen on aaltoliikettä. Vaikka suomalainen mäkiurheilu on nyt aallon pohjassa, niin Törmänen ei uskokaan, että olisimme vaipuneet ihan lopulliseen alhoon. Hän muistuttaa, että ei ole montakaan vuotta siitä, kun Saksassa mäkiurheilu notkahti. Nyt maa porskuttelee taas kirkkaimmassa kärjessä.

-Oli pitkä kausi, jolloin totuimme jatkuvaan menestymiseen ja nyt tämä tilanne tuntuu ihan mahdottomalta.

Menestymiseen ei ole kuitenkaan mitään poppakonstia.

Jouko Törmänen

Törmänen muistaa omalta aktiiviajaltaan samanlaisen aallonpohjan. Mäen kärki oli kapea, mutta sitten kun menestymistä rupesi taas tulemaan, niin sitä myös tuli.

-Menestymiseen ei ole kuitenkaan mitään poppakonstia, hän tähdentää.

Törmäsen mukaan pitää myös muistaa, että harrastajamäärät lajissa kuin lajissa ovat huvenneet.

-Nykylapsilla ja nuorilla on huomattavasti enemmän erilaisia kiinnostuksen kohteita kuin meillä oli aikoinaan. Minullakin vain se mäkihyppy.

Finnjumpingin harharetki päättyy

Jouko Törmänen sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että Finnjumpingin harharetki päättyy. Mäkihypyn ja yhdistetyn lajiliitto palaa osaksi Suomen Hiihtoliittoa, jolle lajiyksikkö. Muutoksella pyritään turvaamaan suomalaisen hiihtourheilun menestys pitkällä aikavälillä.

-Väkisinhän mäkipuoli sinne vedettiinkin. Mutta on turha näin jälkikäteen mitään spekuloida. Hiihtäjätkin pitäisi saada samaan remmiin.

Finnjumpingin ja hiihtoliiton yhdistyminen tapahtuu vuoden 2013 alusta alkaen kuitenkin niin, että Finnjumping ry jatkaa omana yhdistyksenä siirtymäkauden ajan. Finnjumping ry:n liittymisellä Suomen Hiihtoliittoon ei ole vaikutusta Kansallistalkoot-kampanjaan tai yhteistyökumppanisopimuksiin.

Hiihtourheilulle on asetettu kovia tavoitteita. Vuoden 2017 Lahden maailmanmestaruuskilpailuissa Suomi aikoo olla johtava maa. Myös jo Sotsin olympiakisoista reilun vuoden kuluttua odotetaan menestystä.