Osuuskunnasta etsitään lääkettä lääkäripulaan

Jyväskylässä on aloitettu selvitystyö, miten Tikkakosken terveysasema voisi toimia osuuskuntapohjalta. Suomessa ei ole toistaiseksi kokemusta vastaavasta mallista perusterveydenhuollossa, joten moni kysymys on vailla vastausta.

osuuskunnat
Tikkakosken terveysaseman sisätilaa.
Yle Keski-Suomi

Tikkakoskella suunnilteltiin terveysaseman ulkoistamista, mutta Jyväskylän perusturvalautakunta päätti yllättäen käynnistää selvityksen osuuskuntamallin käyttöönotosta. Mallin ajatuksena on, että kun osa voitosta annetaan työntekijöille, työntekijät sitoutuvat työhönsä.

- Lääkärit toimivat osuuskunnassa tietyllä tavalla yrittäjinä, hoitajat samoin. Kannustin syntyy siitä, että kun tekee työnsä ammattitaidolla ja laadukkaasti, saa myös taloudellista hyötyä, sanoo Jyväskylän perusturvalautakunnan puheenjohtajuuden loppiaisen jälkeen ottava Mauno Vanhala (ps.).

Osuuskunta poikkeaa yrityksestä siinä, ettei sen tavoitteena ole tuottaa voittoa. Kannustimena toimii kuitenkin ylijäämä, joka voidaan rinnastaa voittoon.

- Siinäpä se kysymys onkin. Jos osuuskunnassa pyritään tuottamaan ylijäämää, ne ovat osakkaille tai osuuskunnan jäsenille jaettaessa voittoihin verrattavia, sanoo Jyväskylän kaupunginlakimies Tiina Mikkola.

Kysymyksiä enemmän kuin vastauksia

Toistaiseksi osuuskuntamalli on herättänyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ratkaistavana on muun muassa se, ketkä olisivat osuuskunnan jäseniä.

- Mielestäni koko terveysaseman henkilöstö. Kyllähän lääkärit voivat perustaa oman osuuskunnan, mutta terveyspalvelut syntyvät kokonaisuudesta, sanoo Vanhala.

Lain mukaan jokainen osuuskunnan jäsen on mukana yhtä suurella panoksella. Jos kaupunki haluaisi omistaa osuuskunnasta enemmistön, se ei olisi yksinkertaista.

Myös kilpailutuslainsäädäntö mutkistaa osuuskuntamallin käyttöönottoa.

- Lähtökohta on se, että jos me ostamme palveluita kaupungin oman tuotannon ulkopuolelta, niin riippumatta palvelun tuotantomuodosta meillä on velvoite kilpailuttaa se, toteaa Mikkola.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli kaupunki olisi osuuskunnan jäsen, se joutuisi kilpailuttamaan toimintaa, jossa on itse mukana.