Nuorisotakuu tuli pahaan saumaan

Vuoden 2013 alusta Suomessa tuli voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, jossa alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Takuu tuli voimaan vaikeaan aikaan: nuorisotyöttömyys on kasvussa ja samalla TE-toimistoilta on poistettu mahdollisuus nuorten työharjoittelun kustantamiseen.

Kotimaa
Jenna Rantatalo on pitänyt TE-toimiston työharjoitteluja ja koulutuksia hyödyllisinä.
Jenna Rantatalo on TE-toimiston kustantamassa koulutuksessa.Yle Lappi

Alle 25-vuotiaita oli marraskuussa 2012 Lapissa työttömänä 1 460 eli lähes 130 (9,5 %) enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Koko maassa nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodessa vielä enemmän eli 16 %.

Nuorten työllisyystilanne on siis aiempaa huonompi. Lapin TE-toimiston johtaja Marja Perälä haluaa kuitenkin uskoa, että yhteiskuntatakuu voidaan toteuttaa.

- TE-toimisto yksin ei pysty tähän, mutta yhdessä muiden kanssa se on mahdollista. Avainasemassa ovat yrittäjäjärjestöt ja yritykset, joissa työpaikat ovat.

- Meillä nuoret on nostettu kaikissa priorisoinneissa ykköseksi eli esimerkiksi henkilöstöresurssoinneissa on otettu huomioon ensisijaisesti nuorten tarpeet.

Työharjoittelu poistui valikoimasta

Työttömyyden kasvu ei ole ainoa yhteiskuntatakuun toteuttamisen haaste. TE-keskukselle aiemmin keskeiset työkalut, työelämävalmennus ja työharjoittelu, ovat poistuneet vuoden alusta TE-palveluista. Niiden katsottiin vääristävän yritysten välistä kilpailua ja johtavan joissain tapauksissa harjoittelijoiden hyväksikäyttöön työpaikoilla. Perälän mukaan myös tämä muutos voi vaikeuttaa työllistämisen tukemista.

- Tällä hetkellä meillä ei ole käytössä vaihtoehtoa, jolla tuetaan nuoren työllistymistä niin, että siitä ei synny kustannuksia yrittäjälle. Sen sijaan palkkatuen saamisen kynnystä yrityksille on madallettu, sitä voidaan maksaa nyt myös määräaikaiseen työsuhteeseen.

Yhteiskuntatakuun toteutumista uhkaavat myös opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailemat ammatillisten koulutuspaikkojen leikkaukset. Suunnitelman mukaan Lapin ammattikouluista leikattaisiin vuoteen 2016 mennessä lähes 1 700 aloituspaikkaa eli noin neljännes kokonaismäärästä.

- Jos nämä leikkaukset toteutuvat, tilanne vaikeutuu. Aloituspaikat pitäisi turvata varsinkin niillä aloilla, joissa meillä on kasvuodotuksia ja työllistymismahdollisuuksia, sanoo Marja Perälä.

Harjoitteluista koulutukseen

Rovaniemeläinen 22-vuotias Jenna Rantatalo on ollut työttömänä vuoden. Rantatalo on käynyt peruskoulun jälkeen talouskoulun ja ollut sen jälkeen työelämässä. Monen nuoren tapaan hänen on ollut vaikea löytää itselle sopivalta vaikuttavaa ammattia. Työttömyysjakson alussa juuri sopivan reitin löytäminen tuotti vaikeuksia.

- Se oli vähän kaikilla hakusessa, ehdotettiin sellaisia asioita, mihin en halua. Yhteishaussa on esimerkiksi pakko hakea, vaikka en tiennyt ollenkaan omaa alaani.

Rantatalo pääsi TE-toimiston kustantamaan työharjoitteluun catering-yritykseen viiden kuukauden työttömyyden jälkeen.

- Siitä oli paljon hyötyä. Opin asiakaspalvelua, työporukka oli mukava ja minua opastettiin tosi hyvin. Minusta harjoitteluista on kyllä hyötyä.

Vuoden 2013 alussa Rantatalo opiskelee TE-toimiston kustantamassa, Lapin ammattiopiston järjestämässä Askari-koulutuksessa. Askarissa kartoitetaan osallistujien ammatillista suuntaa ja opiskellaan itsetuntemusta sekä kartoitetaan tulevaisuutta. Koulutuksen myötä Jenna Rantatalo sanoo löytäneensä itselleen soveltuvan alan.

- Haen keväällä hoiva-alalle. Koulutus on ollut kyllä mahtavaa, omat suunnitelmat ovat selkiytyneet.

Nuorten yhteiskuntatakuussa määritettyä kolmen kuukauden aikarajaa Rantatalo kannattaa:

- Se voi olla hyvä juttu, pääsee nopeammin elämään ja arkeen kiinni.