Hyppää sisältöön

Lihaskato uhkaa ikäihmisiä - lääkäri kannustaa kuntosalille

Lihaskadosta on tulossa kansantauti. Tutkimusten mukaan jo lähes puolella yli 65-vuotiaista on lihaskadon esiaste. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä lääkäri Jan Sundell patistaa iäkkäitä kuntosaliharjoittelun pariin. Saliharjoitus pari kertaa viikossa riittää ennaltaehkäisyksi.

Lääkäri Jan Sundell keskustelee kuntosaliharjoittelusta raisiolaisten kanssa. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Ikäihmiset tarvitsevat lihaksia niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin sängystä ylös nousemiseen. Sisätautilääkäri Jan Sundell on huolissaan iäkkäiden lihaskunnosta. Hän rohkaisee lihaskuntoharjoittelun pariin. Kuntosaliharjoittelu on hänen mielestään iäkkäiden tärkein liikuntamuoto.

- Ihmiset ajattelevat usein, että kuntosalilla pitäisi olla kauhean vahva ja nuori. Se ei pidä paikkaansa. Maailmalla on tehty tutkimuksia 90-vuotiailla, jopa satavuotiailla naisilla, jotka ovat käyneet kuntosalilla.  Se onnistuu ihan hyvin, kun liikkeet tehdään puhtaasti ja hyvällä tekniikalla.

- Valmiit laitteet auttavat usein - esimerkiksi jalkaprässi, missä voi jalkoja suoristaa ja taas laittaa koukkuun. Siinä ei tule mitään tapaturmariskejäkään, neuvoo Sundell.

Sundell on harrastanut itse kuntosaliharjoittelua nuorukaisesta asti. Hän myös kilpailee klassisessa kehonrakennuksessa ja on julkaissut aiheeseen liittyvän tietokirjan. Pari kertaa viikossa kuntosaliharjoittelua on riittävä määrä.

Yllättävän vähällä vaivalla saa yllättävän paljon tulosta, tämä on siitä hyvä laji.

Jan Sundell, sisätautilääkäri

- Tutkimuksissa on todettu, että minimimäärä olisi kaksi kertaa viikossa - mielellään voi käydä salilla kolmekin kertaa viikossa. Keston ei tarvitse olla kauhean pitkä. Näissä tutkimuksissa on alle 45 minuuttia ollut keskimääräinen aika, jopa puoli tuntia voi riittää.

- Yllättävän vähällä vaivalla saa yllättävän paljon tulosta. Tämä on siitä hyvä laji, vakuuttaa Sundell.

Lihaskato kiinnosti raisiolaisia

Raision Seudun Sydänyhdistyksen ryhmä harjoittelee kuntosalilla pari kertaa viikossa. Hulvelan palvelukeskukseen on perustettu kuntosali testamenttilahjoitusvaroin. Raision kaupungin liikuntasuunnittelija Johanna Friman kertoo, että yhdistykset jakavat vuorot, mutta mukaan pääsevät myös yksityiset.

Lääkäri Jan Sundellin vierailun aikana keskustelua herätti etenkin se, miten harjoittelu sopii sydänsairauksista kärsiville. Sundell vakuutti, että harjoittelu sopii heille. Aina kannattaa kysyä omalta lääkäriltä neuvoa, jos asia askarruttaa.

- Jokaisen ei tarvitse pyytää lupaa lääkäriltä kuntosalille käyntiin, niin suuri asia tämä ei ole, pohtii Sundell.

Sundell painotti liikunnan ja oikean ravinnon merkitystä lihaskadon ennaltaehkäisyssä. Hän varoittaa lihaskadon yleistymisestä. Esiaste on jo lähes puolella yli 65-vuotiaista ja yli 80-vuotiailla lihaskato on jo 40 prosentilla. 

- Kaikki meistä on varmaan nähnyt hitaasti rollaatorilla liikkuvia lähes lihaksittomia naisia yleensä. He ovat tyypillisesti tällaisia sarkopeniaa eli lihaskatoa sairastavia ihmisiä.

Läheisten kannattaa tarkkailla oireita ja hälytyskellojen pitää soida, jos iäkäs laihtuu.

Jos ruoka jää aina syömättä tai ne annokset on kauhean pieniä, sekin on hälytysmerkki.

Jan Sundell, sisätautilääkäri

- Jos painoindeksi on matala tai jää normaalin alarajoihin. Jos ruoka jää aina syömättä tai ne annokset on kauhean pieniä, sekin on hälytysmerkki, kertoo Sundell.

Raimo Järvinen piti lääkärin tietoja tärkeinä. Salilla käynnistä on hyötyä hänen mielestään.

- Totta kai ehdottomasti, koska lihaskunto heikkenee kahdessa viikossa, jatkuvasti pitää harjoitella, jotta  lihaskunto pysyy, pohtii Järvinen.

Irma Orell oli yllättynyt lihaskatopuheista.

- On yllättävää, että lihasmassaa ei tule enää, kun on vanhempi. Sen takia me täällä, ollaan, että sitä kehitetään, naurahtaa Irma Orell.

Iäkkaiden ravinnosta puuttuvat proteiinit

Kuntoharjoittelu vaatii energiaa. Se on toinen asia, johon sisätautilääkäri Jan Sundell haluaa lisää huomiota. Syödä pitäisi kolmen neljän tunnin välein sellainen annos, jossa on myös proteeninlähde mukana. Siitä lihakset saavat polttoainetta.

- Ennen harjoittelua ja sen jälkeen pitäisi syödä hyvin energiatiheää ruokaa. Näin elimistö palautuu treenistä ja tärkeää on, ettei syödä niitä arvokkaita lihaksia siinä treenin aikana.

Juominen on myös tärkeää.

Irma Orell harjoittaa käsilihaksia kuntosalilla. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

- Kun tulee ikää, janokeskuksen toiminta heikkenee. Se ei hälytä, että nyt pitäisi juoda ja se unohtuu, kertoo Sundell.

Myös erilaiset lääkitykset hämmentävät. Esimerkiksi Marevan-potilaita voi hämmentää, miten paljon kasviksia pitäisi syödä. Monet jättävät ne kokonaan pois. Sundell kertoo, että Marevan-potilaiden pitää syödä sama määrä kasviksia joka päivä.

Hoidettu sepelvaltimotautikaan ei ole este liikunnalle. Sen sijaan flunssainen tai niveltulehduksesta kärsivä ei saa kuntoilla.

Vitamiineista Sundell suosittelee D-vitamiinia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisesti. Myös heraproteiinijuomia voisi nauttia, jos ei heti harjoittelun jälkeen pääse syömään. Se edistää lihasharjoittelun vaikutuksia.