Tuhkauksen suosio nousee hiljalleen

Kokkolassa jo joka kymmenes vainaja tuhkataan, vaikka lähimmät krematoriot sijaitsevat Vaasassa ja Seinäjoella. Hautaustoimistoyrittäjän mukaan polttohautuksesta uskalletaan jo Keski-Pohjanmaalla puhua ääneen, eikä asia ole enää tabu.

polttohautaus
Kuvassa hautoja Annan hautausmaalla Kokkolassa.
Yle / Kalle Niskala

Tuhkaus on vielä harvinainen hautausmuoto Kokkolassa. Täällä haudattavista vain kymmenisen prosenttia tuhkataan, kun muualla maassa luku nousee yli neljänkymmenen prosentin. Vuoden 2011 tilastojen mukaan suurten seurakuntien alueella tuhkaus on Suomessa vielä harvinaisempaa vain Pietarsaaressa, jossa haudattavista tuhkataan vain vajaat 9 prosenttia.

Tuhkauksen yleisyyttä muualla puoltavat sen arkkuhautausta huokeammat hinnat ja seurakuntien yhä vähenevä hautapaikkareservi.

Suurin yksittäinen syy tuhkauksen vähäisyyteen Keski-Pohjanmaalla on oman krematorion puute. Kokkolasta vainajat kuljetetaan tuhkattavaksi lähinnä Seinäjoelle.

Hautaustoimistoyrittäjä Markku Lindholm uskoo, että tuhkauksen suosio kasvaa vähitellen.

- Tuhkaus ei ole niin hankalaa ja vaikeaa kuin luullaan. Jos tulisi oma krematorio, se yleistyisi aika nopeasti. Mitä olen kuunnellut ihmisten puheita, niin aika monella se on mielessä, enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Asiasta uskalletaan jo kysyä ja puhua, se ei ole enää niin tabu.

Uurnalehto mieluisin hautauspaikka

Hautauskäytännössä on jonkin verran eroa kun vainaja tuhkataan. Kummallakin hautaustavalla vainaja siirretään ensiksi sairaalasta hautausmaan kappeliin, jossa on siunaus.

- Siunauksen jälkeen muutos siinä, että arkku jää kappeliin, siirretään kylmiöön ja väki menee muistotilaisuuteen. Eli haudalle meneminen jää pois. Yleensä seuraava arkipäivä arkku viedään Seinäjoelle, viikon päästä saadaan uurna pois. Omaisilla on vuosi aikaa miettiä loppusijoituspaikkaa, onko se sukuhauta, oma hautapaikka tai uurnalehto. Yksi vaihtoehto on myös meri.

Kokkolassa uurnalehto on suosituin, sen jälkeen tulevat omat sukuhaudat ja mereenkin sirotellaan noin kymmenen uurnan tuhkat vuosittain.

- Täällä ollaan merihenkisiä ja kovia kalamiehiä, merellä ja huvilalla viihtyviä. Meri on siten läheinen.

Kokkolan Annan hautausmaalla on uurnalehto.

- Seurakunta joko hautaa uurnan tai sirottelee tuhkat uurnalehtoon. Alueen reunalla on muistokivi, johon pystyy viemään kynttilän ja kukkia aina kun haluaa. Uurna haudataan niin, etteivät omaiset tiedä tarkkaa paikkaa. Tarkoitus on, että kun on haudattu tai siroteltu tuhkat, niin muistaminen viedään yhteiselle muistokivelle seurakunnan huolehtimalle viheralueelle. Moni sanoo, että siten ei jää hautapaikkaa kenenkään hoidettavaksi.