Vuoden hämäläinen Tero Westerlund teki Riihimäestä kukkivan kaupungin

Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund on innokas uuden kokeilija, ja kokeilut koituvat yleensä koko kaupungin iloksi. Vuoden hämäläinen 2013 on mm. ideoinut koristeellisen pääsiäiskaupungin, vapaasti poimittavat auringonkukkien pellot ja perhospuiston. Vuoden hämäläinen kunniamaininta on tunnustus maakunnan eteen tehdystä työstä.

Riihimäki
Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund
Timo Leponiemi / Yle

Istutukset ja puistot eivät ole vain koristeita kaupunkilaisten viihtyvyyden parantamiseksi. Niillä on merkitystä myös elinympäristöjen rikastuttajina, ajattelee Tero Westerlund. Siitä esimerkkinä on vaikka Riihimäen perhospuisto, jonka kukat tarjoavat kodin erilaisille hyönteisille.

Sama ajattelu näkyy Kanta-Hämeen maakuntakukan elinmahdollisukksien turvaamisena Riihimäen uuden asuinalueen paahderinteillä.

Vuoden hämäläisen kädenjälki näkyy ehkä selvimmin, kun vierailee Riihimäellä pääsiäisenä. Koko kaupunki tuntuu kukkivan keltaista ja kirjavaa. Tero Westerlund on tarttunut asioihin laajemmin kuin vain kaupunginpuutarhurin tehtävässä ja ollut synnyttämässä Satujen Seutukuntaa ja nostamassa Riihimäkeä Suomen viralliseksi pääsiäiskaupungiksi. Viime vuonna Westerlundin ideoima tapahtuma järjestettiin jo kuudennentoista kerran.

Tutkimus- ja koetoiminta kotiutui Riihimäelle

Perinteisten, näyttävien istutusten käyttö leimaa riihimäkeläistä kaupunkikuvaa. Kukkaryhmien 15 000 kasvia ovat näyttävää ammattityötä, jota kaupungissa täydentävät maisemapellot. Riihimäki ylläpitää noin 10 hehtaaria alueita, joilla kasvavat mm. hunajakukka, ruiskukka, värililjat, tulppaanit ja lopulta auringonkukat, jotka ovat asukkaiden poimittavissa.

Viime vuosina Westerlundin tiimin työnä ovat syntyneet mm. hevoskastanjat kaupunkiin tuonut kaupungin 50-vuotisjuhlapuisto ja atsaleapuisto. Atsaleapuisto syntyi yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa koealueeksi Vahteristoon. Atsaleapuisto tehtiin istuttamalla luonnonmetsään satoja kasveja, joiden kasvua ja kestävyyttä tutkijat seuraavat.

Suomessa mahdollisesti käyttöön soveltuvien puiden, pensaiden ja perennojen kokeilualue istutettiin vuonna 2011.

Tunnustus Hämeen hyväksi tehdystä työstä

Vuoden hämäläisen valitsevat Hämeen liitto ja YLE Häme. Kunniamaininta myönnetään merkittävästä maakunnan ja sen asukkaiden hyväksi tehdystä työstä tai maakunnan tunnetuksi tekemisestä.

Valintaperusteiden mukaan Tero Westerlund on merkittävällä tavalla kehittänyt kaupunkiluontoa ja luonut asukkaille viihtyisän ja vaihtelevan viherympäristön. Hän on ollut aloitteellinen eri yhteyksissä ja löytänyt yhteistyömahdollisuuksia, jotka ovat synnyttäneet Riihimäelle uutta ilmettä ja iloista mieltä.

Entä mikä on mittavin saavutus?

– Ehkäse on Suomen korkein lipputanko moottoritien varressa kauppakeskuksen kohdalla. Mittaa sillä on 40 metriä ja lipunkin koko 72 neliömetriä. Eikä kaupungin rahaa tarvittu juuri lainkaan, myhäilee vaatimattomasti Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund.

Aiemmin Tero Westerlund on Vuoden riihimäkeläinen 1999 ja Vuoden Noita. Jälkimmäisen myönsivät laitilalaiset, kun Laitila hävisi kilvan pääsiäiskaupungin asemasta.