Bloggaaja Katleena Kortesuo: 2012 oli sosiaalisen median läpilyöntivuosi

Tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja Katleena Kortesuon mukaan viimeistään nyt sosiaalinen media, tai lyhyemmin some, on lyönyt itsensä läpi Suomessa. Tuorein ilmiö on mikroblogipalvelu Twitterin nousu: organisaatiot ja hyvin erilaiset ihmisryhmät ovat löytämässä twiittaamisen.

media
Kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo
Markku Karvonen / Yle

Katleena Kortesuo on itse ahkera Twitterin käyttäjä (siirryt toiseen palveluun) ja hän uskoo palvelun suosion kasvuun Suomessa.

- Kyllä siitä Suomessa tulee vielä isompi. Nyt vasta ovat kunnat, kaupungit ja poliitikot tulleet Twitteriin, ja esimerkiksi Jari Sarasvuokin tuli Twitteriin viikko sitten, kertoo Kortesuo.

- Entistä enemmän some alkaa heterogeenistyä, sinne tulee erilaisia ihmisiä. Twitterissä oli vielä kolme vuotta sitten enimmäkseen markkinointi-, viestintä- ja tekniikka-alojen ihmisiä ja nimenomaan 25-35-vuotiaat edustettuna. Mutta nyt se alkaa moniarvoistua, ja siinä on hyvät ja huonot puolensa: tulee turhaa hälyä, mutta toisaalta eri ryhmät saavat äänensä kuuluviin.

Pitääkö kansalaisen olla somelukutaitoinen, että pysyy kartalla maailman menosta?

- Kansalaisen ei ole pakko, mutta kaupungin ja organisaation pitää olla. Pitää olla tarkkana siitä, ettei mene sosiaaliseen mediaan vain tiedottamaan.

Some on nimenomaan vuorovaikutuskanava, Kortesuo painottaa.

- Twitterissä voi itse valita keitä seuraa. Jokainen organisaatio ja yksilö joutuu miettimään, miten palvelen niitä, keiden kanssa kommunikoin. Ei minua kukaan seuraa jos roskapostitan ja viestin huonosti.

Kohut kohottivat somen nousuun

Viime vuosi oli Kortesuon mielestä sosiaalisen median läpilyöntivuosi. Toki valtava määrä ihmisiä jo aiemminkin käytti sosiaalista mediaa, mutta hänen mukaansa viime vuonna some tuli todella vahvasti koko kansan tietoisuuteen - myös niiden, jotka eivät itse sitä aktiivisesti käytä.

- Meillä oli kahdet vaalit ja ehkä aikaisempaa vähän enemmän kohuja, jotka lähtivät alkuun sosiaalisesta mediasta, niin nämä ehkä tekivät sen.

Kortesuo oli itse yhden kohun aloittaja paljastettuaan bloginsa avulla, että Helsingin Sanomien avustaja oli poiminut haastattelulausuntoja lehtijuttuunsa internetistä harhaanjohtavasti.

- Kun artikkeli sattui silmiini, niin välittömästi kun luin repliikit, niin ajattelin, etteivät nuo ole suomea ollenkaan, vaan huonosti käännettyä englantia. Tiesin, että olen oikeassa, mutta ehdin etsiä alkuperäisiä tekstejä vain vajaan tunnin ennen akun loppumista enkä löytänyt niitä. Kerroin tästä blogissani: 20 minuuttia meni ja ne löytyivät, kertoo Kortesuo.

Sosiaalisen median rooli valtamedian vahtikoirana on noussut entistä tärkeämmäksi.

- Jos yksi avustaja toimii epäeettisesti, niin koko ammattikunta ei ole huijareita. Mutta uskon, että näitä tapauksia on enemmänkin, keksittyjä haastateltavia, jotka tukevat omaa käsitystä, Kortesuo sanoo.

Mitä Facebookin jälkeen?

Moni teki uudenvuodenlupauksen poistua Facebookista vuodeksi. Se, että ei ole Facebookissa, on jo suorastaan yksi muista erottautumisen keino (siirryt toiseen palveluun). Voiko sosiaalinen media tulla jossain vaiheessa tiensä päähän?

- Kaikilla yksittäisillä kanavilla on elinkaarensa. Savumerkkejä ja nuolenpääkirjoitusta ei enää käytetä, faksi vetelee viimeisiään kuolinkorinoissaan, puntaroi Kortesuo.

- Tekniikka kehittyy ja ihmisten tarpeet kehittyvät, mutta en usko, että some laajana käsitteenä kuolee, sehän on vain sähköinen alusta, jossa tuotetaan yhdessä sisältöjä. Varmasti FB ja Twitter kohtaavat voittajansa, joku muu tulee ja tarjoaa parempaa.

- Tykkään verrata somea toriin. Jos sanoo "some on turha" niin se on sama kuin sanoisi, että tori on turha. Joku saattaa pelätä toria neljältä aamuyöllä lauantaina mutta eihän tori kokonaisuutena ole turha.

- Siellä tehdään ostoksia, tavataan kiinnostavia ihmisiä ja käydään hyviä keskusteluja. Some on sama juttu: pitää vaan osata pysyä erossa niistä ihmisistä, jotka ovat ehkä vähän hankalampia ja käyttää sitä fiksulla tavalla, Kortesuo arvioi.