Pohjoismaat myönteisiä maahanmuutolle - Etelä- ja Itä-Euroopassa jyrkät asenteet

Pohjoismaissa valtaväestö suhtautuu myönteisesti maahanmuuttajiin. Samalla kuitenkin tietyt vähemmistöt, esimerkiksi somalit, kokevat usein syrjintää.

Ulkomaat
Euroopan rasismikartta
Yle/ Uutisgrafiikka

Laajan asennetutkimuksen mukaan Pohjoismaissa ihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat verraten myönteiset. Maahanmuuttajien kokemuksiin perustuvat tutkimukset kuitenkin tuovat esiin, että tietyt vähemmistöt kohtaavat syrjintää tästä huolimatta.

Esimerkiksi Suomen ja Tanskan somaleista noin puolet on kohdannut syrjintää.

Ulkomaalaisvastaisia asenteita ja maahanmuuttajien kokemaa syrjintää on tutkittu muutamissa Euroopan-laajuisissa tutkimuksissa. Yksi pisimpään tehdyistä asennemittauksista on European Social Survey -tutkimussarja.

Siinä tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2010. Ihmisten asenteita maahanmuuttoon on tutkittu kolmen kysymyksen sarjalla.

Haastateltavilta on kysytty, ovatko muista maista tulevat ihmiset hyväksi vain pahaksi maan taloudelle, heikentääkö vai rikastuttaako heidän tulonsa kulttuuria ja onko kotimaa muuttunut tulijoiden vuoksi huonommaksi vai paremmaksi paikaksi.

Tämän kyselyn perusteella Suomi ja muut Pohjoismaat sekä Puola ovat maahanmuuttoon myönteisimmin suhtautuvia maita.

Maiden välisiä eroja selittää parhaiten se, millä kehitystasolla ollaan ja mikä on taloudellinen tilanne.

Heikki Ervasti

Jyrkimpiä asenteet ovat Kreikassa sekä muualla Etelä- ja Itä-Euroopassa.

- Mitä pohjoisempana ollaan, sitä myönteisempiä ovat asenteet. Kun mennään etelämmäksi, asenteet muuttuvat kielteisemmäksi ja sama tapahtuu, kun mennään itään päin, tiivistää professori Heikki Ervasti joka vetää ESS-tutkimushanketta Suomessa.

Tutkijat ovat myös yrittäneet etsiä selittäviä tekijöitä muukalaiskammolle ja sen vaihtelulle eri maiden välillä. Ervastin mukaan asiaa on pystytty selittämään lähinnä taloudella.

- Maiden välisiä eroja selittää kaksi asiaa kaikkein parhaiten. Millä kehitystasolla ollaan, ja mikä on taloudellinen tilanne, hän tiivistää.

Myös syrjintäkokemukset ovat tavallisia Pohjoismaissa

Asennemittaukset eivät kuitenkaan kerro läheskään kaikkea arkipäivän syrjinnästä. Kuva monipuolistuu, kun asiasta kysytään maahanmuuttajilta itseltään.

Professori Heikki Ervasti laski Yle Uutisten pyynnöstä, mitä hänen käytössään oleva aineisto kertoo maahanmuuttajien syrjinnästä. Vastaajilta on kysytty, onko heitä syrjitty etnisen alkuperän, rodun, ihonvärin, kansallisuuden, uskonnon tai kielen vuoksi.

ESS-tutkimukseen on luonnollisesti vastannut joka vuosi joukko maahanmuuttajia, joten Ervasti poimi heidän vastauksensa omaksi joukokseen.

Luotettavuuden lisäämiseksi laskelma tehtiin vuosien 2002-2010 aineistoista, jolloin vastaajien joukoksi muodostui noin 24 600 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajaksi määriteltiin ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat. Ervasti arvioi, että kyseisinä vuosina Euroopassa ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia, että tämä aiheuttaisi tuloksiin merkittäviä virheitä.

Tuloksissa on huomattavia eroja maiden välillä. Eniten syrjintää ovat kokeneet Viron, Kreikan, Alankomaiden, Espanjan, Ison-Britannian ja Portugalin maahanmuuttajat.

Syrjinnältä eivät ole säästyneet myöskään Suomen, Tanskan ja Ruotsin maahanmuuttajat, joista syrjintää on kohdannut noin kymmenesosa.

Tuloksissa nousevat esille sekä ne maat joissa rasismista ollaan erityisen huolissaan, kuten Ruotsi sekä Kreikan kaltaiset maat joissa muukalaiskammoa esiintyy muidenkin tutkimusten mukaan.

- Voi olla että tässä tulevat pohjoismaiset erityispiirteen esille, esimerkiksi meidän työmarkkinoille voi olla vaikea tulla. Pohjoismaissa syrjintäkokemuksia oli kuitenkin vähemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, hän pohtii.

Kaikkein tylyin maa maahanmuttajille on vertailun mukaan Viro, jossa syrjinnästä mainitsee 18,4 prosenttia vastaajista. Ervasti arvioi, että syynä on Venäjän ja Viron historia.

Syrjintäkokemukset nousevat siis esille myös maissa, joissa asennemittaukset kertovat myönteisestä suhtautumisesta maahanmuuttajiin.

Ervasti pitää lukuja niin mielenkiintoisina, että suunnittelee käyttävänsä havaintoja tulevissa tutkimuksissaan.

Kyselytutkimusten tuloksiin vaikuttavat pienetkin muutokset kysymyksenasettelussa. Viime kesänä julkaistussa erikois-Eurobarometrissä kysyttiin mm. onko henkilö nähnyt tai kuullut jotakuta syrjityn tämän etnisen taustan vuoksi. Tulosten mukaan neljäsosa ruotsalaisista, kyproslaisista, tanskalaisista ja kreikkalaisista on kohdannut syrjintää.

Heikki Ervasti arvioi, että tuloksissa nousevat esille sekä ne maat joissa rasismista ollaan erityisen huolissaan, kuten Ruotsi, sekä Kreikan kaltaiset maat, joissa muukalaiskammoa esiintyy muidenkin tutkimusten mukaan.