Oleskelulupahakemusten kuningas: Venäjä

Keitä ulkomaalaistaustaisia Suomessa asuu? Ketkä tänne haluavat ja miksi? Liikennettä on etenkin itärajan yli.

Kotimaa
Venäläinen matkailija raja-aseman tarkastusluukulla.
Yle

Maahanmuuttovirasto käsittelee EU:n ulkopuolelta Suomeen hakevien ihmisten oleskelulupahakemukset. EU:n sisäinen liikenne puolestaan kuuluu poliisin toimivaltaan. Maahanmuuttoviraston tilastoissa selkeän piikin suurimpana hakijaryhmänä muodostavat venäläiset.

- Julkisuudessa keskitytään usein turvapaikkahakemuksiin, mikä luo vääristyneen kuvan maahanmuutosta. Pakolaiset ovat pieni ryhmä oleskelulupien määrään verrattuna, huomauttaa ylitarkastaja Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta.

EU:n ulkopuolelta Suomeen on tulijoita seuraavaksi eniten Kiinasta ja Intiasta. Somalialaiset ovat oleskelulupahakemusten listalla yhdeksäntenä.

Pudostusta Somalian kohdalla on roimasti vuoteen 2011 verrattuna. Maahanmuuttovirastosta uskotaan, että romahdusta selittää vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos.

- Sen perusteella Suomessa oleva perheenjäsen ei voi laittaa hakemusta vireille, vaan hakijan on itse mentävä Suomen edustustoon ulkomailla. Kriisialueilla se voi viedä aikaa ja olla hankalaa, kertoo ylitarkastaja Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta.

Hakemuksista myönteisen päätöksen saa kolme neljästä.

Ykkösperuste: perheenyhdistäminen

Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Perheenyhdistäminen on ollut jo vuosien ajan yleisin hakuperuste. Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Bernards uskoo sen pysyvän jatkossakin ykkösenä. Ulkomaalaisten määrän lisääntyessä perheenyhdistämisiä haetaan todennäköisesti entistä enemmän.

- Hakijoiden joukossa on ulkomaalaisia opiskelijoita, työntekijöitä ja pakolaisia, summaa Bernards.

Suosittuja hakuperusteita ovat myös opiskelu ja työ. Opiskelijahakijoiden määrä on vuosi vuodelta ollut kasvussa, mutta työperäiset hakemukset hienoisessa laskussa.

- Uskon sen johtuvan yleisestä taloustilanteesta, hän arvioi.

Oleskelulupahakemusten kokonaismäärä on hieman vähentynyt vuodesta 2011, mutta Raisa Bernards ei halua puhua yhden vuoden perusteella pysyvästä trendistä.

Venäläiset suurin ryhmä Suomessa

Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Tilastokeskus summaa tietoja kaikista Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä. Tilastojen mukaan selvästi suurimman osan juuret juontavat Venäjälle ja entisen Neuvostoliiton maihin. Heidän osuutensa on 26 prosenttia.

Toiseksi eniten Suomessa asuu virolaisia. Kolmen kärkeen mahtuu vielä Somalia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia oli vuoden 2011 lopussa 4,8 prosenttia. Tässä luvussa ovat mukana myös henkilöt, joiden juuret ovat muissa EU-maissa.

Ikärakenteeltaan uussuomalaiset ovat suomalaisia nuorempia. Suomalaisten keski-ikä oli vuosi sitten 42 vuotta. Samaan aikaan ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset täyttivät 37,7 vuotta.

Ennuste: Vuonna 2040 yli 700 000 ulkomaan kansalaista

Taulukko.
Yle Uutisgrafiikka

Tilastokeskus kokoaa ennusteita myös tulevaisuudenvisioista. Laskelmien mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa roimasti tulevien vuosikymmenien aikana. Vuodesta 2011 vuoteen 2020 määrä kasvaa noin 160 000:lla.

Vuonna 2030 Suomessa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaista. Kymmenen vuotta myöhemmin määrän ennustetaan ylittävän 700 000. Ennusteen oletus on, että Suomeen muuttaa vakituisesti asumaan joka vuosi 18 000 ulkomaalaista.

Numeroissa ei ole mukana Suomen kansalaisuuden saaneita ihmisiä, joita on tällä hetkellä 60 000 - 70 000 tuhatta. Ennusteet ovat toki herkkiä, mutta viitoittavat teitä.