Talvipyöräily on tahtolaji

Kansalaisten pyörällä liikkumista pyritään lisäämään tulevina vuosina. Haasteena ovat lumiset talvet ja monen kaupunkilaisen mielestä huonontunut talvikunnossapito.

Kotimaa
Lumen alta nousee keväsin polkupyöriä tai niiden osia.
Yle Lahti/ Tuija Veirto

Green City Lahdella on kunnianhimoinen tavoite nostaa kaupunki korkeimpaan kastiin pyöräilykaupunkien kaartissa.

Liikenneinsinööri Matti Hoikkasen mukaan Lahden tavoitteet on asetettu korkealle koko valtakunnan mittakaavassa.

- Meillähän on kaupungin strategiassa tavoitteena kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus kaupungissa vuoteen 2017 mennessä. Se on haastava tavoite, jos peilaa vaikkapa valtakunnallisiin kehittämistavoitteisiin, jossa tavoitellaan 20 prosentin lisäystä vuoteen 2020 mennessä.

Lahden kävelyn ja pyöräilyn pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma sisältää mittavan määrän toimenpiteitä.

- Liikenneviraston valtakunnallisessa kehittämisstartegiaassa on toimenpiteitä 33, niistä osa on tuotu Lahden omaan kehittämissunnitelmaan.

Uutta Lahdessa ovat mm. laatukäytävät.

- Keskustasta on 7-8 pyöräilyväylää, joilla pyöräily on vaivatonta ja miellyttävää mm. suosimalla pyöräilyä liikennevaloissa ja katujen liittymäkohdissa. Keskustassa suositaan kävelyä, mutta pyöräilylle on omat, korkeatasoiset väylänsä, Hoikkanen visioi.

Lunta pyöräparkkiin

Korkealentoisten tavoitteiden jarruna ovat talviset pyöräilyolosuhteet.

Asukkaiden tyytyväisyys kävely- ja pyöräteiden kuntoon on Lahdessa kaupungin omien selvitysten mukaan laskenut selvästi 1990-luvulta lähtien. Kritiikki kohdistuu niin laatuun kuin ajoituksiinkin.

- Jollakin tavalla tähän pitäisi parannusta saada. Viime vuosina on ollut ongelmia runsaan lumentulon ja huonojen säiden takia. Nythän meillä on vielä voimassa olevat urakkasopimukset, mutta jatkossa laatuvaatimuksia kirjoitetaan niihinkin, Hoikkanen kertoo.

Auraajat työntävät lumet helposti pyörätelineiden päälle

Liikenneinsinööri Matti Hoikkanen

Ongelmallisia ovat myös kaupungin keskustan pyöräilytelineet, joihin talven tullen jää lumen alle jumiin silmämääräisestikin todennettuna useita kymmeniä polkupyöriä.

- Keskustassa on noin tuhat pysäköintipaikkaa polkupyörille. Kun lunta tulee paljon ja lumen säilytyspaikoista on pulaa, auraajat työntävät lumet helposti pyörätelineiden päälle. Lumia kuljetellaan sitten keskustasta kyllä vähin erin poiskin.

Talvikunnossapito on kaupungissa kilpailutettu ja työ jakautuu usealle taholle. Kevyen liikenteen väylien ja pyöräparkkien kunnossapidosta huolehtivat väylän tyypistä riippuen joko kaupunki, ELY-keskus tai kiinteistöt.

Kevyen liikenteen väyliä kaupungissa on kaikkiaan noin 460 kilometrin matkalla. Niistä noin 100 kilometriä on luokiteltu niin sanottuun A-luokkaan, sanoo rakennusmestari Juha Tikka.

- Ne pyritään pitämään sellaisessa kunnossa, että olisivat aina poljettavissa. Tarkoitus on, että keskustaan pääsisi joka suunnasta tällaista pääväylää pitkin.

Talvipyöräily on kuitenkin taito- ja tahtolaji. Sen myöntää katujen kunnossapitäjäkin.

- Pääväylästön hoitotasoa voidaan kyllä nykyisestä nostaa, mutta Suomen oloissa tulee aina olemaan sellaisia kelejä, että osa pyöräilijöistä kokee, että ajo on mahdotonta. Ajoittainen epämukavuus ja yksittäiset laiminlyönnit ovat varmasti aina osa talvipyöräilyä.