1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

Valokuvanäyttely vie aarniometsien uumeniin

Jyväskylän taidemuseossa on esillä viimeisiä suomalaisia aarniometsiä esittelevä valokuvanäyttely. Näyttely kulkee Japanin shintolaisuuden kautta tutumpiin suomalaisiin luonnonmetsiin. Lisäksi näyttely suomii tehokasta metsätaloutta ja sen aiheuttamia hakkuuaukioita voimakkaasti.

Näyttely esittelee Ritva Kovalaisen ja Sanni Sainion valokuvia aarniometsistä. Kuva: Jani Ilola / Yle

Valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo haluavat valokuvillaan ottaa kantaa aarniometsien säilymiseen.

- Haluamme herättää ihmiset keskustelemaan siitä, mikä meille on tärkeää: säilytetäänkö alkuperäistä luontoa jälkipolville vai haluammeko metsästä pelkästään aineellisia hyödykkeitä, kysyy Sanni Seppo.

Taiteilijoiden mielestä metsiemme monimuotoisuutta helposti aliarvioidaan.

- Jos ajattelisimme, että suomalaismetsissä on yli 20 000 lajia ja näiden lajien väliset vuorovaikutussuhteet ovat miljoonia ja miljoonia, ei metsä tunnu enää yksinkertaiselta systeemiltä, sanoo Ritva Kovalainen.

- Mehän ei oikeasti tiedetä mitä tapahtuu, jos koko monimuotoisuus katoaa metsistä. Kukaan ei pysty sanomaan, että kasvatetaan vain uusia mäntyjä. Seuraukset voivat olla arvaamattomat, toteaa puolestaan Sanni Seppo.

Metsän korjuutavat remonttiin

Koko metsänkorjuun rakenne ja tehokkuus tulisi taiteilijoiden mukaan laittaa uusiin puihin.

- Haluaisin ravistella niitä tahoja, jotka vastaavat metsän korjuusta ja käsittelystä. Kalliit motokoneet hakkaavat metsää 24 tuntia vuorokaudessa, että yrittäjä saisi maksettua hankintansa. Koko tehokkuusajattelu tulisi purkaa ja miettiä toisin, toteaa Sanni Seppo.

Metsän uudistaminen ja jalostaminen on Sepon mukaan keskittynyt turhan harvoihin käsiin.

- Ongelmana on ollut se, että tämä on liian totalitääristä ja vailla vaihtoehtoja Suomessa. Muita tapoja metsän hyödyntämiseksi ei ole ollut olemassa. Myöskään taloudellisia hyötyjä ei ole voitu testata, koska vaihtoehtoisia tapoja ei ole esitetty. Tämä luontoa tuhoava tapa, jolla nyt metsästä leipä saadaan, ei voi olla ainoa vaihtoehto, jyrähtää Seppo.

- Tällä kansalla pitäisi olla sen verran mielikuvitusta ja ideoita, että muitakin korjuutapoja on olemassa. Ongelmana on se, että niitä vaihtoehtoisia tapoja ei ole päästetty esille.

Uskonnollisuudesta metsän hyötykäyttöön

Näyttely esittelee Jyväskylän taidemuseon ensimmäisessä kerroksessa Japanin Shikokun saaren shintolaisuutta. Shintolaisuudessa jumaluus asui nimenomaan luonnossa.

- Shintolaisessa pyhässä, koskemattomassa metsässä jumala laskeutuu maan päälle. Sellainen metsä, jossa olisi kohottava tai pakahduttava tunnelma, niitä ei Suomessa juuri enää ole, toteaa Kovalainen.

Hänen mukaansa Keski-Suomessa Pyhä-Häkin kansallispuisto on pieni muisto sellaisesta metsästä.

- Tavalliset ihmiset ovat aidosti huolissaan luonnontilaisen metsän katoamisesta, mutta eivät saa ääntään kuuluviin.

Näyttely vie aarniometsien kautta katsojan teollisuuden tarpeisiin muokatuille siemenpuumänniköille ja hakkuuaukioille. Kuvissa vanhat miehet seisovat surullisina hakkuuaukioiden reunamilla. Näyttely haluaa ravistella metsään liittyviä asenteita.

- Suomalainen luonnonmetsä asettuu uskonnollisen ja tehometsän väliin. Katsoja voi näyttelyssä puntaroida omaa asennettaan, voimmeko nähdä metsän pyhänä ja arvokkaana, mutta käyttää sitä myös hyödyksi, mutta ei näin äärimmäisin keinoin.

Valokuvataiteilijat ovat myös julkaisseet metsästä kertovia kuvakirjoja kahden vuosikymmenen aikana. Kultainen metsä -näyttely on toteutettu yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa.

Näyttely on esillä Jyväskylän taidemuseossa 3.3. 2013 saakka.