Ylikoulutetut siivoojat ovat merkki syrjinnästä

Ay-liike ajaa maahanmuuttajille tasa-arvoisia työehtoja suomalaisten työntekijöiden kanssa, koska se on molemminpuolinen etu. Ay-liikkeen suhtautumisesta maahanmuuttoon väitellyt tutkija arvioi, tulokkaat pitäisi saada itse valvomaan etujaan.

Kotimaa
Virolainen Marek katselee rakennustyömaan torninosturia.
Petri Aaltonen / Yle

Suomalainen ammattiyhdistysliike on suhtautunut maahanmuuttajiin varsin myönteisesti, mutta kaavamaisesti.

Tampereen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan ay-liikkeen lähtökohta on tasa-arvoisuus. Tulijoiden rohkaiseminen itse omien etujensa ajajiksi on kuitenkin vasta käynnistymässä.

Tiina Ristikarin tutkimuksessa selvisi, että suomalainen ay-liike tukee maahanmuuton työmarkkinasidonnaisuutta, mutta maahanmuuttajien edunvalvonnan kysymykset jakavat toimijoita.

Ristikarin mukaan suomalaiset ammattiliitot tiedostavat etnisen syrjinnän yleisyyden ja ymmärtävät sen eri muodot, mutta pitävät syrjintää enemmän työmarkkinoiden yleisenä, kuin omaa toimialaa koskevana ongelmana.

Suomessa maailman parhaiten koulutetut siivoojat

Ristikari arvioi, että suomalainen ay-liike on pyrkinyt saamaan maahantulijoille tasa-arvoiset työehdot suomalaisten kanssa. Se onkin molemminpuolinen etu. Mutta maahanmuuttajien oma osaaminen jää hyödyntämättä.

-Voi olla erityisosaamista kielen ja kulttuurin puolelta, mutta toisaalta voi olla ihan samanlaista osaamista kuin suomalaisilla. Meillä on varsin koulutettuja ihmisiä ihan väärissä tehtävissä, ja tämä olikin yksi asia, joka huolestutti luottamusmiehiä. Se nähtiin yhtenä suurimpana esimerkkinä syrjinnästä, että meillä on parhaiten koulutettua siivoushenkilöstöä koko maailmassa.

Virolaisen Marekin kokemukset myönteisiä

Virolainen Marek on hakeutunut Suomeen itse. Hän on työskennellyt mm. elementtitehtaalla ja kouluttautunut torninosturin kuljettajaksi. Tällä hetkellä hän on työtön, mutta kokemukset suomalaisista työnantajista sekä ammattiliitoista ovat myönteisiä.

- Kyllä liitot ovat paljon auttaneet, esimerkiksi nytkin kun olen työtön ja on vaikeaa. Hyvin on suhtauduttu. Kaikkein tärkein on tietysti, että jos menet johonkin maahan, niin osaat sitä kieltä, Marek sanoo.

Maahanmuuttajat valvomaan omia etujaan

Tulevaisuudessa työvoiman liikkuvuus luultavasti kasvaa. Tutkimuksen mukaan tulokkaita pitäisi saada enemmän itse valvomaan etujaan.

Marekilla on jo kokemusta työsuojelun luottamustehtävistä.

- Kun välillä olin töissä betonielementtitehtaalla Tampereella, olin työturvallisuuden varamiehenä. Vähän ammattiliiton puoleltakin jonkinnäköistä tekemistä.

Ulkomaalaisten työntekijöiden asioita on ammattiliitoissa jouduttu opettelemaan, eikä se ole aina helppoa. Olkiluodon voimalan jättityömaalla kuitenkin esimerkiksi Sähköliitto on saanut parisataa puolalaista uutta jäsentä.

MSc Tiina Ristikarin Siirtolaisuusinstituuttiin ja Tampereen yliopistoon tekemä väitöskirjatyö selvitti suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautumista maahanmuuttoon ja etniseen syrjintään suomalaisilla työmarkkinoilla 2000-luvulla. Tutkimus tarkastetaan perjantaina Tampereen yliopistossa.