Adoptio voi pelastaa vanhan talon

Purettavaksi aiottu vanha rakennus saattaa säästyä, jos siitä on pidetty hyvää huolta. Pirkanmaan maakuntamuseo houkuttelee nyt yksityisiä ihmisiä ja yhteisöjä ryhtymään vanhan rakennuksen kummeiksi ja huoltajiksi.

ilmiöt
Autiotalon ikkuna
Juha Kemppainen / Yle

Vanhojen rakennusten katoaminen kaupunkikuvasta kiukuttaa useimpia, mutta usein yksityisellä ihmisellä ei ole yleisönosastoille kirjoittelua kummempia keinoja vaikuttaa asiaan.

Nyt Pirkanmaalla käynnistellään pilottihanketta, jossa esimerkiksi yrityksiä houkutellaan adoptoimaan arvokkaana pitämänsä rakennus.

- Tavoitteena on, että seuraavan kahden vuoden aikana Pirkanmaalta valitaan viitisenkymmentä ajallisesti, alueellisesti ja tyylillisesti erilaista rakennusta, jotka kaikki sijaitsevat symbolisissa maisemissa ja joiden omistussuhteet ovat selvät, kertoo Vapriikin museonjohtaja Tuija-Liiisa Soininen.

Spontaanisti talkoisiin

Adoptiosopimuksella yhteisö tai yritys sitoutuu huolehtimaan kohteesta pienin huoltotoimenpitein.

- Hoitotoimiin voi kuulua vaikka roskien ja risujen keräämistä piha-alueilta tai tarvittaessa esimerkiksi ulkoseinien tai katu-osuuden kunnostamista.

Vaikka rakennusten kummeiksi etsitään ensisijaisesti yhteisöjä, tulee myös yksittäisellä ihmisellä olemaan mahdollisuus lähteä spontaanisti talkoisiin.

Hoitotoimiin voi kuulua vaikka roskien ja risujen keräämistä piha-alueilta.

Museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen

Rakennuksen adoptoinnin ei ole tarkoitus väsyttää hyväntekijöitä. Jos lähtee kummiksi, ei tarvitse pelätä jatkossa viettävänsä jokaista viikonloppua Pispalassa vanhan talon seiniä raapimassa.

- Kohteen nettisivujen kautta voi ilmoittautua itselleen mielekkäisiin töihin vaikka vain viikonlopuksi. Ajankäytössä on kyse jokaisen omasta valinnasta. Tässä halutaan antaa mahdollisuus ottaa jokin paikka omakseen, Tuija-Liisa Soininen hymyilee.

Kynän sijasta suti käteen

Rakennetun ympäristön adoptoiminen on pioneeriprojekti koko maassa.

- On todella kiinnostavaa nähdä, miten ihmiset reagoivat. Toivottavasti pystymme maakuntamuseossa kehittymään hyväksi asiantuntijatueksi ja -resurssiksi ja luomaan toimintamallin, johon pirkanmaalaisten on helppo lähteä mukaan, Soininen toivoo.

Rakennuksen hyvä kunto saattaakin taata sille paremmat mahdollisuudet säilyä.

Museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen

Moni on tähän asti taistellut vanhan rakennuskannan purkamista vastaan yleisönosastokirjoituksilla. Nyt kansalaiselle annetaan mahdollisuus tarttua kynän sijasta vaikka maalisutiin.

- Tiedetään, että joskus purettavaksi aiotun rakennuksen hyvä kunto saattaakin taata sille paremmat mahdollisuudet säilyä, kun keskustellaan taloudellisista valinnoista.

Arkelogisilla jäänteillä adoptiosuosiota

Vaikka rakennusten adoptointi on Pirkanmaalla uusi juttu, on maakunnassa tähänkin asti voinut ryhtyä muinaisjäänteen kummiksi. Museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen laskee, että yhdistykset ja koulut ovat adoptoineet jo kymmenkunta hyvin vanhaa arkeologista kohdetta.

Usein arkeologiset kohteet tuntuvat aika mystisiltä.

Museonjohtaja Tuija-Liisa Soininen

- Kohteiden hoidosta on tehty tarkat suunnitelmat, mutta niiden lisäksi annamme yhteisöille hyvin vapaat kädet hyödyntää ja tulkita kohteita. Usein arkeologiset kohteet tuntuvat aika mystisiltä, mutta nyt tavoitteena on, että museoväen lisäksi ihan tavalliset ihmiset saavat tietoa muinaisjäänteistä ja myös kertovat niistä muille.

Arkeologisten kohteiden adoptointi on Soinisen mukaan käytännössä vain hoitavan käden kurkottamista oman kotiportin ulkopuolelle.

- Kohteiden kunnostaminen on tavallista mukavaa puuhastelua. Esimerkiksi Tampereen Reuharinniemessä olevasta rautakautisesta hautaröykkiöstä on putsattu aluskasvillisuutta, risuja ja roskia. Kohteen luona voi sitten käydä vaikka piknikillä.