Pohjois- ja Itä-Suomi -työryhmä viitoitti arktisen ulottuvuuden koko Suomen onneksi

On aika suunnata katse itään ja pohjoiseen: etätyöt pitää voida hoitaa vaikka Leviltä, metsästä on otettavissa vielä paljon nykyistä enemmän irti. Pohjoinen ja itäinen Suomi sijaitsevat strategisesti keskeisellä paikalla.

Kotimaa
Saimaa on suomalainen valttikortti.
Olavi Kietäväinen

Työryhmän vetäjä, kansanedustaja Jouni Backman (sd.) on erittäin toiveikas Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuuden suhteen.

- Tämä ei suinkaan ole taantuva alue, vaan suurten mahdollisuuksien alue ja siksi työryhmän työ on koko Suomen asia, sanoo Backman ja muistuttaa, että alueella ovat Suomen merkittävimmät luonnonvarat kaivannais- ja metsävarojen osalta.

- Metsässä on ison miljardibisneksen aineksia.

Työryhmän ulostuloa seurannut Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen arvioi, että ryhmä on luonut hyvät suuntaviivat ja asenne on oikea.

- Tässä nähdään Itä- ja Pohjois-Suomi Saimaan aalloilta aina Lapin tuntureille mahdollisuutena, jonka vahvuudet on tunnistettu: metsät, kaivokset, matkailu sekä osaaminen yliopistoissa.

- Erittäin tärkeää on, että Venäjä-kortti on muistettu. Tässä tavoitellaan oikeita ajouria, tosin toimenpiteitä ja rahoitusta ei vielä ole ratkaistu, sanoo Viialainen.

Koelaitos Varkauteen?

Jouni Backmanin mukaan arktinen ulottuvuus säteilee koko Suomeen.

- Kun Helsingin kohdalle vetää viivan, sen pohjoispuolella maapallon asukasluvusta joka kolmas on suomalainen. Sille alueelle on luvassa valtavia investointeja ja niistä miljardeista Suomen täytyy ottaa osansa.

Backman korostaa, että kylmän ilmanalan osaaminen on valtti ja sellaisella osaamisella on myös vientikysyntää.

- Arktisten alueiden osaamisella on luontaista kysyntää. Sinne ei teknologiaa ja tuotantoa tarvitse tehdä valtion tuella. Suomessa on vahva satojen yritysten verkko meriteollisuudessa.

- Olemme keskellä tätä mielenkiintoista aluetta, mutta silti tarvitaan yhä kuljetustuen tyyppisiä ratkaisuja.

- Perinteinen metsäteollisuus on muuttumassa entistä monipuolisemmaksi puun hyödyntäjäksi. Raaka-aineesta otetaan kaikki irti ja siksi yhtenä esimerkkinä on koelaitoksen pystyttäminen Varkauteen, joka on maantieteellisesti keskellä Itä-Suomea, sanoo Jouni Backman.

Etätöissä lomakunnassa

Vapaa-ajan asunnot ovat käytössä kaikkialla Suomessa entistä enemmän. Backmanin työryhmä nostaakin esille etätyön palvelukeskukset.

Suomella on kaikki valtit: kun Helsingin kohdalle vetää viivan, sen pohjoispuolella maapallon asukasluvusta joka kolmas on suomalainen.

Jouni Backman

- Ei enää tarvitse lähteä Helsinkiin, vaan työtä pystyy tekemään loma-asunnolta sijaitsee se sitten Levillä tai Kangasniemellä.

- Siihen on saatava myös verotuksellista hyötyä. Valtionosuuksissa ja valtion toimintamäärärahoissa on huomioitava myös lisääntynyt vapaa-ajan asutus.

- Tämä on tulonsiirto Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle ja se antaa myös mahdollisuuksia uudelle syntyvälle yritystoiminnalle.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen jäi kaipaamaan työryhmän arviosta yhtä sanaa: Saimaa.

- Eipä se Saimaa silti mihinkään tietenkään häviä.

- Lapin hankkeet on hyvin oivallettu, mutta ehkä tuo iso linja Venäjän suuntaan olisi voinut olla tarkempi. Olisi pitänyt rohjeta sanoa, että Pohjois- ja Itä-Suomessa pitää olla valinnanvapaus kokeilla venäjän ja ruotsin kielien välillä.

- Viisumivapauteen on tähdättävä nopeasti ja rajanylityspaikat on pantava kuntoon, jotta iso ostovoima ja kysyntä naapurista saataisiin käyttöön.

- Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen. Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen parhaat mahdollisuudet löytyvät Saimaalta, matkailusta ja metsästä.

"Itä- ja Pohjois-Suomesta koko maan talouden veturi"