Tulossa komeettojen huippuvuosi

Tästä vuodesta on tulossa kahden huippukomeetan vuosi. Ensimmäinen komeetta näkynee hienosti paljain silmin maaliskuun puolivälistä lähtien iltataivaalla. Loppuvuoden komeetta voi näkyä jopa päivällä ja se voi saada ennätysmäisen pyrstön.

Kotimaa
Komeetta Ikeya-Zhang tähtitaivaalla.
Timo Leponiemi / Yle

Komeettojen kirkkausennusteisiin on aina pakko suhtautua varauksella, mutta tästä vuodesta voi hyvinkin tulla ikimuistoinen komeettavuosi. Viimeisin huippukomeetta näyttäytyi kevättalvella 1997, kun komeetta Hale-Bopp ihastutti muitakin kuin tähtiharrastajia.

Maaliskuun puolivälistä katse iltataivaalle

Vuoden ensimmäinen huippukomeetta C/2011 L4 (PanSTARSS) ilmestyy Suomen iltataivaalle maaliskuun puolenvälin paikkeilla ja näkyy kevään vaaleisiin öihin saakka. Komeetan kaikkein kirkkaimmassa vaiheessa se on liian lähellä Aurinkoa näkyäkseen meillä.

Pian kirkkaimman vaiheen jälkeen se kuitenkin liikkuu Auringon yläpuolelle ja ilmestyy näkyviin 15. maaliskuuta tienoilla. Silloinkin se on kirkkaudeltaan vielä kirkkaimpien tähtien luokkaa. Jos komeetalla on kirkas pyrstö, se saattaa pilkistää taivaanrannan takaa jo ennen maaliskuun puoliväliä. Tämän komeetan reitti kulkee Kalojen tähtikuviosta Andromedan ja Kassiopeian kautta Kefeukseen.

Auringonhipojalle kaikkien aikojen pyrstö?

Marras-joulukuun vaihteessa auringonhipojakomeetalle C/2012 S1 (ISON) povataan jopa huikeaa -13 magnitudin kirkkautta. Vaikka komeetta on tässä vaiheessa hyvin lähellä Aurinkoa, se voi näkyä jopa päivällä. Loppuvuodesta Aurinko on kuitenkin Suomessa hyvin matalalla ja kaiken lisäksi komeetta on Auringon alapuolella.

Heti joulukuun alussa komeetta kuitenkin kiepsahtaa Auringon ympäri ja alkaa nousta sen yläpuolelle samalla kun etäisyys Auringosta kasvaa. Vaikka komeetan kirkkaus laskee nopeasti, sille voi syntyä Auringon ohituksen jälkeen huikea pyrstö.

Näin kävi keväällä 2007 komeetalle C/2006 P1 (McNaught). Tämä komeetta näkyi Suomessakin pian auringonlaskun jälkeen paljain silmin. Pohjois-Suomessa se näkyi jopa Hale-Boppin veroisena, mutta jäi etelässä valitettavasti monelta pilvien taakse. McNaughtin siirryttyä eteläiselle pallonpuoliskolle se sai huikean pyrstön. Tuolloin pyrstö nähtiin Italiassa, vaikka itse komeetta oli jo painunut horisontin taakse.

ISON-komeetta liikkuu Skorpionista Käärmeenkantajaan, Käärmeeseen, Pohjan kruunuun, Herkulekseen ja joulukuun lopulla Lohikäärmeeseen. Koska tämä komeetta ajautuu hyvin lähelle Aurinkoa, sen lopullinen kirkkaus jää nähtäväksi. Vaihtoehdot ovat täydellisestä flopista yhdeksi kaikkien aikojen kirkkaimmista komeetoista. Jos komeetta murenee ennen Auringon ohitusta, sen kirkkaus voi jäädä vaisuksi. Jos komeetta kestää Auringon kuumuuden, sille voi syntyä jopa yksi kaikkien aikojen komeimmista pyrstöistä.