Lukiolainen voi suorittaa verkossa liikuntaa ja japania

Lukioilla on monenlaisia yhteistyökimppoja, jotka tuottavat verkkokursseja toisilleen. Suurin on yli 70 lukion Isoverstas, jonka kurssitarjottimella on noin 300 erilaista verkkokurssia.

Kuva: Kalle Niskala / Yle

Verkkokurssit tarjoavat lisämahdollisuuksia lukiolaisille kotipaikasta riippumatta.  Lukioilla on verkkoyhteisöjä, joissa rehtorit voivat ostaa toisten koulujen opettajien laatimia kursseja opiskelijoilleen. Sähköisen opetusteknologian osaaminen on kuitenkin vielä puutteellista. Osaamisen hankkimisessa on kiire jo  sähköisiä ylioppilaskirjoituksia ajatellen.

Kuopion kaupungin hallinnoimaan kehittäjäyhteisöön, Isoverstaaseen, kuuluu yli 70 lukiota Kainuusta Hankoniemelle. Jäsenkoulujen opettajat ovat laatineet kurssitarjottimelle jo noin 300 verkkokurssia. Tämä on paljon verrattuna siihen, että lukion vähimmäiskurssimäärä on 75, kuvaa Isoverstaan koordinaattori Aune Kariluoto.

Verkko-opiskelu sopii kaikkiin oppiaineisiin, mutta suosituimpia ovat perinteisten oppiaineiden, kuten englannin, äidinkielen ja matematiikan kurssit, kertoo Kariluoto.

- Mutta myös liikuntaa ja japania voi suorittaa verkossa, Kariluoto naurahtaa.

Lukioiden kiinnostus verkko-opiskeluun vaihtelee

Osa Isoverstas-yhteisön lukioista, kuten Kuopion ja Savonlinnan aikuislukiot, tuottavat itse paljon verkkokursseja. Monet pienet lukiot taas voivat ostaa paljon ja laajentaa näin tarjontaansa.

Verkkokurssilla opettaja voi olla satojen kilometrien päässä, mutta ohjaa silti opiskelijaa kurssin kuluessa. Tätä nykyä  lukio on mahdollista suorittaa vaikka kokonaan etälukiona.

Verkkokurssien lisäksi Isoverstas-yhteisö järjestää myös virtuaaliluokka-opetusta, jakaa tuntitallenteita, kouluttaa jäsenkoulujensa opettajia ja antaa teknistä tukea.

Verkkotaitojen puutteet huolestuttavat

Isoverstas teki viime keväänä jäsenilleen kyselyn opettajien tietoteknisistä taidoista.  Kolmiportaisella Ope.fi-taitotasoluokituksella mitattuna valtaosa 600 vastaajasta sijoittui hädin tuskin alimmalle Ope.fi-tasolle.

- On  aika huolestuttavaa tämä opettajien taitojen heikkous. Ylioppilaskirjoitukset on sähköistymässä, ja opettajan pitäisi pystyä ohjaamaan opiskelijoita verkkotaidoissa, koordinaattori Kariluoto huolehtii.

Muna ei ole kaikessa kanaa viisaampi

Se, että nuoret ovat opettajia nohevampia tietoteknisissä valmiuksissa, saattaa Kariluodon mielestä olla osittain harha. Lukiolaistenkin taidoissa on toivomista.

- He ovat hyvinkin pitkällä pelimaailmassa ja viihdepuolella, musiikissa ja sosiaalisessa mediassa, mutta toisaalta arkipäivän toimistotyökalut saattavat olla täysin tuntemattomia.

Kariluodon mielestä jo jatko-opintoja varten lukiolaisten pitäisi harjaantua normaalien kirjoitus- ja laskuohjelmien ja esitysgrafiikan käyttöön.

Parempaa tarvitaan

Sähköisen opetusmateriaalin ja opetusteknologian suhteen verkkokurssikimpat ovat hyviä, mutta parempaa on tulossa, sanoo Kuopion Klassillisen lukion rehtori Jukka Sormunen.  Hän on ollut kehittämässä jo testikäytössä ollutta alustaa, jolla sähköisiä oppikirjoja ja muuta materiaalia voidaan käyttää kaikenlaisilla laitteilla, myös mobiilisti.

Tällaisilta markkinoilta oppimateriaalia voidaan ostaa mikromaksulla tarpeen mukaan, eikä tarvitse ostaa kokonaista kurssia. Sormusen mukaan opetusteknologian kehittämisessä Suomi on jälkijunassa.