Viemäreihin päätyneet esineet kertovat värikästä tarinaa roomalaisten kylpyläelämästä

Kylpylät olivat suosittuja tapaamispaikkoja Rooman valtakunnassa. Niihin myös jäi runsaasti elämisen merkkejä ruoanjätteistä arvoesineisiin.

kulttuuri
Arkeologit kaivavat esiin 100-luvulla rakennettua huvilaa ja kylpylää, jotka sijaitsevat Rooman lähistöllä.
Arkeologit kaivavat esiin 100-luvulla rakennettua huvilaa ja kylpylää, jotka sijaitsevat Rooman lähistöllä.Mauro Donato / EPA

Korvasta kauppareissulla pudonnut koru tai taskusta hävinneet avaimet eivät ole vain nykypäivän harmi, vaan pikkuesineitä katosi tuon tuosta myös muinaisilta roomalaisilta, kertoo tuore tutkimus. Yhdysvaltalaisen Iowan yliopiston tutkija Alissa Whitmore selvitti, mitä roomalaiset kadottivat heille tyypilliseen ajanviettopaikkaan, kylpylään.

Kylpylöitä oli kaikkialla Rooman laajassa valtakunnassa. Niissä toki peseydyttiin mutta myös naposteltiin ja tehtiin jopa käsitöitä, ja koska siellä tavattiin muita ihmisiä, kylpylään myös koristauduttiin.

Altaita oli useita, jäisen kylmistä höyryävän kuumiin, ja niissä kastautuessaan ihmisiltä putosi tai he heittivät pois esineitä, joita arkeologit ovat löytäneet altaiden ja viemärien raunioista. Viemärilöytöjä Whitmore pitää luotettavimpana ajankuvana, sillä allasalueilla oli usein muitakin käyttäjiä sen jälkeen, kun roomalaiset olivat ne jo hylänneet.

Liharuoan popsiminen kylvyssä yllätti

Whitmore tutki 11 kylpylän viemäreistä tehdyt löydöt. Osa kylpylöistä oli tarkoitettu siviileille, osa sotilaille. Ne sijaitsivat Italiassa, Portugalissa, Sveitsissä, Saksassa ja Britanniassa ajanlaskumme kolmella ensimmäisellä vuosisadalla.

Tutkijaa yllättivät vähiten itse kylpemiseen liittyvät esineet: vartaloöljy- ja hajuvesipullot, kynsiviilat ja pinsetit. Joissakin paikoin kylpylä oli toiminut jopa sairaalan tavoin. Yhdestä löytyi kirurginen veitsi ja muutamista hampaita, jotka oli ehkä tarkoituksella vedetty särkyä poteneen suusta.

Ruokailusta kertovat viemäriin päätyneet lautasten, kuppien ja kulhojen sirpaleet sekä simpukoiden ja äyriäisten kuoret ja unikonsiemenet. Liharuokaakin kylpijöillä oli ollut - siitä kertovat naudan, lampaan, sian ja monien muiden eläinten luiden kappaleet.

– Vanhoissa teksteissä mainitaan naposteltava ja makeiset, mutta lihasta ei juuri puhuta. Siksi luulöydöt ovat erityisen kiinnostavia, Whitmore sanoo.

Kuka toi ompeluneulan kylpylään?

Erityisen harmistuneiksi voi kuvitella ne kylpijät, jotka huomasivat kadottaneensa koruja. Arkeologisten löytöjen joukossa on rinta- ja kaulakoruja, helmiä ja hiusneuloja.

Whitmoren mukaan todisteet puhuvat sen puolesta, ettei koruja jätetty pukuhuoneeseen, vaan veteenkin pulahdettiin koristautuneina. Hän pohtii, mahtoiko syynä olla varkaiden pelko vai turhamaisuus.

Kylpylöissä myös pelattiin uhkapelejä, ja pelaajilta kierähti viemäreihin noppia ja kolikoita. Erityisenä yllätyksenä Whitmore pitää sitä, että altaisiin tultiin myös tekemään käsitöitä. Hän ei ole varma, jäivätkö neulat vapaa-ajan harrastuksena tehdyistä kirjailutöistä vai oliko paikalla ammattiompelijoita tarjoamassa korjauspalveluja.

Whitmore aikoo laajentaa tutkimustaan selvittääkseen, oliko kylpyläkäytöksessä paikallisia ja ajallisia eroja. Sen hän on jo havainnut, että naisia kävi myös linnoituskaupunkien sotilaskylpylöissä.

Tutkimuksesta kertoo Live Science (siirryt toiseen palveluun) -lehti.