Koe uusi yle.fi

Vaarallisia homeenestoaineita vedetään markkinoilta - onko tätä myrkkyä sinun kodissasi?

Riskikemikaaleja on käytetty asuntojen, koulujen ja päiväkotien desinfiointiin. Tukes myöntää, että Suomessa ihmisiä on saattanut sairastua homedesinfiointien seurauksena. Ulkomailla aineita hengittäneitä ihmisiä on jopa kuollut.

Kotimaa
Henkilö osoittaa kemikaalikanisteria.
Myös PHMB:tä kehotetaan välttämään sisätiloissa. Yle

EU kieltää kaksi yhdistettä, joita käytetään erilaisissa tilojen desinfiointiin tarkoitetuissa aineissa. Niitä on käytetty esimerkiksi homesaneerauksessa. Jos purkin kyljessä lukee PHMG tai Akacid, tuotetta ei saa enää käyttää.

PHMG- ja Akacid-yhdisteiden käyttöä muihin tarkoituksiin on rajoitettu jo aiemmin. Käyttökielto desinfinointiaineissa tulee voimaan helmikuun alussa.

Nyt kiellettäviä aineita on voitu käyttää desinfiointiin muun muassa kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa, elintarvike- ja rehuvarastoissa ja hevostalleissa. PHMG- ja Akacid-yhdisteitä sisältävillä aineilla on desinfioitu myös rakennustuotteita.

Aineita on markkinoitu "turvalliseen homeenestoon" myös kouluissa ja päiväkodeissa.

Käsittelyjä ovat tehneet etupäässä ammattilaiset. On epäselvää, kuinka paljon kuluttajat ovat suihkutelleet näitä aineita itse.

Markettien tuotteissa PMHG- ja Akacid-yhdisteitä on ollut vähän, tiettävästi joissakin "desinfioivissa" yleispuhdistusaineissa, kalustesuihkeissa ja tekstiilien suoja-aineissa.

Heinäkuun 2012 jälkeen niitä ei ole saanut enää löytyä ihmisille tarkoitetuista hygieniavalmisteista kuten käsideseistä.

Aineilla on kuorrutettu sohvat ja kattilat

Kuinka paljon aineita on käytetty, ja missä, ei ole tiedossa. Myöskään ei ole olemassa listaa niistä tuotteista, joissa yhdisteitä on.

Yksittäisten siivousyritysten käyttämiä tuotteita ei juurikaan valvota. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin arvion mukaan aineita on käytetty "kohtalaisen yleisesti homesaneerauskohteissa".

Desinfiointiaineilla on kehotettu käsittelemään seinät, lattiat, huonekalut ja muu irtaimisto mikrobien tappamiseksi. Niitä on levitetty myös ilmanvaihtokanaviin.

Käsittelyä kutsutaan nihkeäksi pyyhinnäksi, märkädesinfioinniksi, savusumuksi tai kuivasumutukseksi.

Osa asukkaista voinut sairastua

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan yksittäiset ihmiset ovat epäilleet saaneensa oireita desinfiointien jälkeen. Joissakin kunnissa terveystarkastajat ovat olleet huolissaan käsittelyistä.

- On valitettu ärtymysoireita, terveydellisiä ongelmia, kun on muutettu asuntoon sen jälkeen kun siellä on suihkutettu, johtaja Esa Nikunen Tukesista kertoo.

Suomessa syy-seuraussuhdetta yhdisteiden käytölle ja ihmisten kokemille oireille ei ole aukottomasti todistettu. Etelä-Koreassa aineiden yhteys keuhkosairauksiin on tieteellisesti todistettu eläinkokeiden avulla.

Kaksi yhdistettä kielletäänkin varotoimenpiteenä. Tukesin mukaan on viisasta, että samalla kolmas sisaryhdiste, PHMB, poistetaan käytöstä. Sitä ei ole vielä lailla kielletty, mutta Nikusen mukaan se todennäköisesti kielletään.

- Eivät ne kovin harkittuja aineita ole. Tutkimustiedon perusteella pidän mahdollisena, että ne aiheuttavat terveydellisiä riskejä, Tukesin johtaja myöntää.

EU:n kemikaaliviraston raportin mukaan PHMB voi aiheuttaa syöpää ja olla tappavaa hengitettynä.

Ota yhteyttä suihkutuksen tekijään

Jos epäilet, että kodissasi tai työpaikallasi on käytetty epäilyttävää kemikaalia, Tukes kehottaa ottamaan yhteyttä desinfioinnin tehneeseen firmaan. Heillä on vastuu kertoa, mitä aineita tiloissa on käytetty.

Vaarallisinta on, jos ainetta on ruiskutettu ilman suojavarusteita tai tilaan on menty liian nopeasti suihkutuksen jälkeen. Tukes varoittaa, että jäämiä voi myös pölistä ilmaan esimerkiksi sohvakankaasta.

Se, tuleeko oireita, riippuu monesta tekijästä: Kuinka suuria pitoisuuksia tilassa on, mitä kemikaaleja on käytetty, kuinka pitkään ja mitä kautta kemikaalille on altistunut.

Hengitettyinä aineet ovat paljon vaarallisempia kuin juotuina. Toiseksi vaarallisinta on, jos kemikaalia pääsee elimistöön ihon tai limakalvojen, esimerkiksi silmien kautta.

Guanidiinibiosideja on lukuisissa muissakin tuotteissa, muun muassa piilolinssinesteissä ja silmätipoissa, mutta niissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä eikä niiden käyttöä ei ole rajoitettu.